Paikallislehdet jättävät Antti-patsaan jakamatta
Suomen paikallislehdistön merkittävin huomionosoitus, valtakunnallinen Antti-patsas jätetään tänä vuonna jakamatta. Syynä on maan hallituksen päätös ryhtyä perimään arvonlisäveroa tilattavien lehtien lukemista Suomessa.
Antti-patsasta on jaettu vuodesta 1981 lähtien, ja sillä on kunnioitettu ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien julkaisijan, rovasti Antti Lizeliuksen (1708-1795) elämäntyötä kansan sivistyksen ja lukemisen hyväksi.
– Tilattavien lehtien lukijoiden verottaminen on kauaskantoinen takaisku lehtien lukemiselle, sivistykselle, viestinnän moniarvoisuudelle ja sananvapaudelle. Uudesta verosta kärsivät erityisesti haja-asutusalueiden pienet paikallislehdet, joiden taloudellinen kantokyky on muutenkin heikko, arvioi Sanomalehtien Liiton paikallislehtijaoston puheenjohtaja Arto Henriksson.
– Tässä tilanteessa Antti-patsaan jakaminen ei olisi ollut sopivaa. Paikallislehdistön tunnelmia kuvaa ehdotus, että Antin sijaan lehtien lukemisen verottamista ajaneille tulisi jakaa kansallinen Juntti-patsas, Henriksson totesi.
Sanomalehtien lukeminen on kuulunut yleissivistykseen, ja suomalaisten aktiivinen sanomalehtien lukeminen on näkynyt myös Pisa-tutkimuksissa.
Paikallislehdistön Antti-patsaan saajasta päättävät Sanomalehtien Liiton paikallislehtijaosto, Paikallislehtien päätoimittajayhdistys sekä Suomen Paikallismediat Oy. Ensimmäisen Antti-patsaan sai vuonna 1981 eduskunnan puhemies Johannes Virolainen. Viime vuonna Antti-patsas jaettiin Kaupan Liitolle.
