Lohikantojen palauttamiseen tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan lohikantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin edellyttää tehokkaita ja samanaikaisia tuki- ja säätelytoimenpiteitä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuoreen selvityksen mukaan kantojen palauttamiselle on hyvät mahdollisuudet ainoastaan, jos syönnös- ja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään nykyisestä kauttaaltaan ja samalla varmistetaan kalojen vaellusten onnistuminen joessa sekä ylä- että alavirtaan.

Työssä tarkasteltiin lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä Ii- ja Kemijoella 50 vuoden aikana. Kummallekin joelle muodostettiin yhdeksän vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joissa lisääntyvien lohien määrä vaihteli reilusta sadasta useampaan tuhanteen.

Tulevaisuuskuvat, joissa kalastusta säädeltiin nykykäytännön mukaisesti tai jonkin verran tiukemmin, johtivat selvään lohikannan pienentymiseen ilman tuki-istutuksia. Voimakkaimmin kalastusta rajoittavissa tulevaisuuskuvissa lohikannan koko oli riittävä, jotta lohikannan luontaisen elinkierron palauttaminen oli ainakin osittain mahdollista. Poikastuotantoalueiden parantaminen sekä lohen vaelluspoikasten alasvaellusta edistävät rakenteet kasvattivat lohikannan kokoa selvästi.

Selvitystyössä laadittu laskentamalli tarjoaa hyvän lähtökohdan vaelluskalakantojen palauttamiseen tähtäävien tuki- ja säätelytoimien vaikutusten arviointiin erilaisissa tulevaisuuden hahmotelmissa. Mallia voidaan soveltaa kalatiehankkeiden yhteydessä eri puolilla maatamme, minkä takia se tukee hyvin vuonna 2012 voimaanastuvan kansallisen Kalatiestrategian valtakunnallista toteutusta.