Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Läheisten päivä Niinisalon varuskunnassa – Moni merikarvialaisnuorikin aloitti palveluksensa

Siviilikierteestä petissä, kännykän käytöstä, vapaa-ajanvietosta ja armeijan johtamistavoista irtoaa maallikkojen mielissä melkoinen kysymysten tulva, ellei suorastaan tiedonnälkä. Niin paljon on armeija muuttunut alokkaiden isien ajoista, että tieto vaatii päivittämistä ihan paikan päällä – median informaatiotulvasta huolimatta. Kauhajokelaiset Timo ja Marita Keski-Vakkuri eivät olleet juurikaan saaneet tietoa poikansa ensimmäisestä viikosta. Niin oli sovittu, että suotta ei soitella. Mukana matkassa oli myös IIda-sisko. – Vielä ei ollut tietoa pojan komppaniastakaan. Laturi piti tuoda ja särkylääkettä orastavaan flunssaan, äiti esitteli tuliaisia. Apteekkituotteita oli monelle muullekin alokkaalle, sillä maihareihin tottuminen voi alkuun hiertää. Rakkolaastareita tarvitaan jo ennen kuin marssiminen on edes alkanut. Varusteita oli jo vaihdettu oikeaan kokoon. Tähän uteliaisuuden tyydyttämiseen, ennakkoluulojen karsimiseen ja ennen kaikkea tiedon lisäämiseen on luotu alokkaiden lähimmäistenpäivä heti ensimmäisen palvelusviikon päätteeksi. Eikä se äitien huoli alokkaiden aamuheräämisistäkään ihan turha ole, vaikka kuinka tiedostaisi asian tottumiskysymykseksi. Eri syistä tuvista on jo kotiutunut poikia. – Yksittäisiä. Kyse on lähinnä siirroista myöhemmäksi, kapteeni Lauri Lehtinen toteaa. Mitä sitä miettii alokkaiden ensimmäisellä palvelusviikolla kapteeni Lauri Lehtinen? – Ryhmäytyminen on tärkeää, ja siihen olemme panostaneet viime vuosina enemmän. Oleellista on myös toimintakulttuurin sisäistäminen ja ennen kaikkea rajoitteet. Vapaa-aika käsketään viikko-ohjelmassa ja silloin voi olla tyttöystäväänkin yhteydessä. Säännöllisellä ruokailulla kuten armeijan säännöllisillä elämäntavoilla monen kuntokin paranee. Lehtinen kokeekin, että testiarvojen romahdus on yhteiskunnan vika enemmän kuin poikien. Mistä ja missä vaiheessa näkee, kenellä on johtajaominaisuuksia? – Ensitapaamisella näet, kuka katsoo silmiin ja kuka kertoo avoimesti itsestään. Teemme testejä yksilöillekin, mutta se mitä haluamme on joukkona toimiminen, kapteeni Lehtinen toteaa. Lehtinen itse on pitänyt yhteyttä varusmiesajan ystäviinsä. Kun yhdessä nauretaan, itketään, värjötellään ja hiotaan – se ystävyys on ikuista. – Ei näitä ystäviä muualta tule. – Kun tänne tullaan, puhutaan minä-muodossa. Täältä kotiutuvat puhuvat jo me-muodossa, Lehtinen jatkaa ryhmäytymisestä. "Kun tänne tullaan, puhutaan minä-muodossa. Täältä kotiutuvat puhuvat jo me-muodossa. Lauri Lehtinen Kapteeni