Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Teologi Emma Hesso kiinnostui teini-ikäisenä yhtä aikaa pojista ja tytöistä – nykyisin hän taistelee näkyvästi vähemmistöjen oikeuksien puolesta ja vastaanottaa törkypostia

Jos vuosi 2020 olisi kulunut hieman eri tavalla, sadat ihmiset marssisivat tällä viikolla pitkin Porin katuja sateenkaariliput liehuen. Kuten moni muukin tapahtuma, myös Pori Pride on siirretty ensi kesään. Porilainen Emma Hesso kuuluu Pori Priden työryhmään. Suorasanaiselle aktivistille liike on tärkeä hyvin henkilökohtaisella tasolla. Rovaniemeltä kotoisin oleva Hesso on hyvin nuoresta asti tiennyt olevansa vähemmistöasemassa. Kesti kuitenkin kauan, että hän ylipäätään alkoi kiinnostua kenestäkään romanttisessa mielessä. – Kaikki kaverini olivat jo hyvin nuorina innoissaan romanttisista suhteista, mutta itse halusin enemmän tehdä muita asioita. Kiipeillä puissa ja näin pois päin, Emma Hesso kertoo. Teini-ikäisenä Hesso alkoi kiinnostua pojista ja tytöistä yhtä aikaa. – Alussa vähän taistelin sitä vastaan. Ajattelin, että ollaan nyt näiden poikien kanssa, että se on helpompaa kuitenkin. No ei ollut, Hesso nauraa. Mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä enemmän hän tuli asian kanssa sinuiksi. Täysi-ikäisenä Hesso muutti Lapista pääkaupunkiseudulle. Viimeistään silloin hän kertoo huomanneensa, ettei kumppanin sukupuolella ei ollut hänelle merkitystä. Helsingissä hän innostui Setan toiminnasta priden kautta, mutta ei vielä opintojen aikana lähtenyt mukaan hallitustoimintaan. Muutettuaan Poriin hän lähti mukaan vetämään sateenkaarevien nuorten ryhmää. Lopulta hän päätyi Satakunnan Setan hallitukseen. Hän halusi näyttää myös aikuisille, että jokainen voi olla sitä mitä on. Termejä erilaisille suuntautumisille ja sukupuolille on nykyisin paljon. Hesson mukaan itsensä määrittely on monelle voimaannuttavaa, mutta hän itse ei koe tarvetta lokeroida itseään. – Nuorempana ajattelin varmaan, että olen biseksuaali, mutta nykyään panseksuaali voisi olla parempi termi. Olen aina tykännyt monenlaisista ihmisistä. Sellainen tietty into asioihin on aika paljon viehättävämpää kuin mikään sukupuoleen liittyvä asia. Setan mukaan panseksuaali ihminen voi tuntea seksuaalista tai emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen tai romanttisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Emma Hesso myöntää, ettei hänkään pysy uusissa termeissä aina mukana. Hänen mukaansa varsinkin nuorille on tärkeää, että jokainen voi löytää sopivan määritelmän itselleen. Hesso ei myöskään koe tarvetta määritellä sukupuoltaan. Hän kokee itsensä ei-binääriseksi, eli hän ei ole sukupuoli-identiteetiltään vain nainen tai mies. On päiviä, jolloin hän on feminiinisempi, toisinaan hän on androgyynimpi tai maskuliinisempi. Yhtä kaikki, hän on aina ollut Emma. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Hesso on tullut ulos kaapista useita kertoja. Hän kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa, sillä hänet on lähipiirissään aina hyväksytty sellaisena kuin hän on. Vanhemmille tärkeintä on ollut se, että lapset ovat onnellisia. Myös kaveripiiri on aina ollut suvaitsevainen. – En ole itsekään valmis siinä prosessissa. Kasvan koko ajan, ja asiat muuttuvat. Sen takia on tärkeää, että asiasta saa keskustella avoimesti. Joskus ihmisten kanssa on ollut vaikeita kohtaamisia, mutta väkivaltauhkauksia hän ei ole seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolensa takia saanut. Feministisistä kannanotoistaan sen sijaan on. Hesso on näkyvä sosiaalisen median käyttäjä, ja puhuu paljon vähemmistöjen ja rodullistettujen ihmisten asioista. Hän haluaa käyttää ääntään. Monesti häntä on yritetty hiljentää. – Minulle tulee paljon nettihäirintää, yksityisviestejä ja uhkailua. Siihen on vähän turtunut omalla tavallaan. Hesson mukaan korona-aikana häirintä on lisääntynyt, mikä kertoo ihmisten pahoinvoinnista. Joskus hänen on pakko erkaannuttaa itsensä kokonaan sosiaalisesta mediasta. – Minun ei ole pakko olla se ihminen, joka kääntää toisenkin posken ja ymmärtää, vaan voin olla oikeasti vihainen tai pettynyt ihmisiin. En ole voimavarojani kenellekään velkaa. Enemmän minua säälittää ihmiset, jotka heräävät aamuisin ahdistuneina siitä, että joku saattaa olla homoseksuaali tai feministi. Teologiaa opiskellut Emma Hesso on työskennellyt nuorisotyönohjaajana seurakunnalla. Ajatus siitä, että sateenkaareva aktivisti on ollut monessa mielessä konservatiivisen instituution toiminnassa mukana niin vahvasti, voi aluksi tuntua ristiriitaiselta. Hesso myöntää kohdanneensa työssään jonkin verran ennakkoluuloja. – Jotkut ovat kyseenalaistaneet, olenko oikea ihminen työskentelemään nuorten kanssa. Nuorilta itseltään on tullut hyvin vähän huonoa palautetta. Hesso on huomannut, että alun perin epäileväisetkin nuoret ovat kasvaneet avoimemmiksi, kun ovat viettäneet hänen kanssaan seitsemän päivää rippileirillä. Teologina Hesso on työskennellyt myös ikäihmisten kanssa. Hän on saanut esimerkiksi ulkonäöstään vaihtelevia kommentteja. – Minullakin on alueellisia eroja siinä, kuinka uskallan pukeutua ja kuinka uskallan käyttäytyä. Aikoinaan, kun muutin Poriin, sain kommentteja jo siitä, että minulla oli harmaat hiukset, hän nauraa. Hesso toteaa, että hänen on moneen muuhun verrattuna helppo saada hyväksyntää tuntemattomilta. – On paljon enemmän vähemmistöasemassa olevia kuin minä. Olen sentään hyvin etuoikeutettu, valkoinen ja melko feminiinisen näköinen. Nuorilla on erityinen paikka Hesson sydämessä. Etenkin pandemian aikana hän on ollut huolissaan sateenkaarinuorten jaksamisesta. – Moni on joutunut eroon tukiryhmistään ja joutunut elämään oman todellisuutensa sijaan vaihtoehtotodellisuutta kotioloissa. Mielenterveyspalveluissa resurssit ovat tällä hetkellä pienet, ja se näkyy väestössäkin. Yleisesti ottaen hän näkee selvän eron sukupolvien välillä. Nuorille on helpompaa hyväksyä, että ihmiset eivät mahdu tiettyyn muottiin. Hesso toivoo, että nuorten kanssa työskenteleville ihmisille olisi saatavilla nykyistä enemmän koulutusta siihen, miten esimerkiksi vähemmistöön kuuluvia ja neuroepätyypillisiä nuoria pitäisi kohdata. Seta järjestää perehdytystä jonkin verran esimerkiksi kouluissa sekä rippi- ja prometheus-leireillä. Satakunnan Setalla on myös nuortenryhmä, jolla on tapaamisia joka toinen viikko. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan löydä paikalle. Joillekin kynnys osallistua on korkea esimerkiksi siksi, ettei saa kotoa tarvitsemaansa tukea. – Olen yrittänyt töissä nuorten kanssa näyttää esimerkkiä, että joskus on vaikeaa, ja sitten pitää hakea apua. Asioihin voi vaikuttaa, vaikka olisi nuori. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Välillä ihmiset kokevat Hesson puheet syyllistävinä. Muun muassa silloin, kun hän huomauttaa, että ihmisistä ja asioista pitäisi puhua oikeilla nimillä ja termeillä. Monet menevät puolustuskannalle, ja se on Hesson mukaan inhimillinen reaktio. – Ei meistä kukaan tiedä kaikkea automaattisesti. Sukupuolitan itsekin ihmisiä väärin tietämättäni, mutta olen valmis oppimaan tilanteista. Ennen kaikkea hän toivoo, että ihmiset oppisivat omassa arjessaan kohtaamaan toisensa avoimesti ja kuuntelemaan toisiaan. Hesson mukaan on hienoa huomata ihmisissä pieniä muutoksia. – Haluan painottaa sitä, että kukaan ei ole yleensä halua olla ilkeä toiselle, vaan se on enemmän tietämättömyyttä. Hesso toivoo, että hän voisi jonain päivänä edustaa puhtaasti itseään vähemmistöasemansa sijaan. – Olen sitä mieltä, että olen tylsä kuin paahtoleipä, mutta minun ei anneta olla, koska minuun iskostetaan se, että edustan jotain. Edustan totta kai, mutta en välttämättä haluaisi edustaa joka paikassa. Olenhan muitakin asioita. Ihmisoikeusasioissa ovat viime aikoina puhuttaneet erityisesti puutteet Suomen translaissa. Seta on ottanut asiaan kantaa jo vuosia. Huolta laissa aiheuttaa muun muassa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ehtona passissa lukevan sukupuolen korjaamiseksi. – Eihän tämä sovi hyvinvointivaltioon, että ihmisiä pakkosterilisoidaan, Hesso puuskahtaa. Hänen mukaansa laki mitätöi ihmisten kokemuksia omasta sukupuolestaan, sillä siinä pallotellaan edelleen vain kahden binäärisen sukupuolen välillä. Passissa on edelleen oltava merkintä joko nais- tai miessukupuolesta. – Translaki on Suomessa ollut aina todella huono verrattuna WHO:n ja YK:n suosituksiin. Hesso on huolissaan siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisen palveluvalikoimaneuvoston uusissa suosituksissa lasketaan paljon alueellisen hoidon varaan. – Etenkin syrjäseuduilla on lääkäreitä, joilla voi olla ideologioita, jotka estävät kohtaamasta vähemmistöasemassa olevia potilaita reilusti. En uskaltaisi missä tahansa kävellä terveyskeskukseen pyytämään hoitoa. Hesson mukaan se, että laissa sanotaan jostain asiasta jotain, ei tarkoita sitä, että asia toteutuisi ihmisten arjessa. – Tasa-arvo ei ole valmis. Pelkästään perhemallit ovat vaikeita, vieläkin adoptio on joillekin pariskunnille mahdollista ja joillekin ei. Viimeksi viime viikolla Emma Hessolle tuttua naisparia uhattiin väkivallalla, kun he kävelivät kadulla käsi kädessä. Hesso kertoo olleensa itse onnekas siinä suhteessa, että on saanut elää elämäänsä suhteellisen rauhassa omana itsenään. – Kukaan ei silti valitsisi tätä, hän vakuuttaa. Vaikka välillä tekisi mieli hakata päätä seinään, Hesso on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Hänen mukaansa asennemuutoksia on jo nähtävissä. – Haluan, että Pori on tulevaisuudessa sellainen paikka, jossa nuorilla on helppo kasvaa, käydä koulua ja olla työelämässä. Että ihmiset pystyvät elämään sellaisena kuin ovat. Kun vähemmistö voi hyvin, kaikki muutkin voivat hyvin. Silloin kaikille muillekin on helpompaa olla oma itsensä. Viime kesänä Pori Pridessa marssi tasa-arvon puolesta 700 ihmistä. Ensi kesänä tapahtuma palaa entistä ehompana. – En vieläkään keksi, että kuka tästä ei hyötyisi, tai keneltä tämä on pois. Ihmiset tulevat aina olemaan monenlaisia, ja juuri se on hienoa. "En uskaltaisi missä tahansa kävellä terveyskeskukseen pyytämään hoitoa."