Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kun taiteilija sen luotto-ompelijan kohtasi: Luonnonhelmasta ainutlaatuisia luomuksia joka vartalolle – risua et enää tunnista, jäähileen ehkä!

MERIKARVIA Risuja, jäähileitä, lumihiutaleita, meren aallokkoa... taiteilija Ritu Veskarilla alias Riitta Viitalalla on ainakin 100 000 valokuvaa jemmassa. Vasta muutamat kymmenet niistä ovat jalostuneet kankaalle ja edelleen jatkojalostettuna luotto-ompelijan Sari Stenbergin kätten taidoilla mekoiksi. – Kangas pääsee parhaiten esiin ilman mitään krumeluureeja. Nostetaan päälle niin näet, mitä tapahtuu, Veskarin kiteyttää. Jos kangas on uniikkia, niin ainutlaatuinen täytyy olla tuotteenkin nimi. Kankaanpääläisen ompelijan Stenbergin taito valjastaa kankaiden jännät kuviot vartalon oikeille kohdille, on silmiin pistävää mekkojen ihailijoille. Valmiina on odottamassa kantajaansa Jestas sentään isommalle tytölle, Lämmin kesätuuli valon haltijattarelle ja Olen minä -malli hänelle hoikemmalle. Ja entäs tuo Aina tulee kevät -kuosi, joka mekkona solahtaa heti taiteilijan itsensä ehdottamana uuden omistajansa vartalolle. Kun kankaiden kuosit luodaan vajaan 2 metrin paloina, puhutaan todella uniikkiluomuksista. – Suomessa on vain kaksi isompaa tehdasta, jotka valmistavat kankaita. Hinta nousi niin korkeaksi, ettei yhteistyösopimusta syntynyt. Harmikseen Ritu Veskarin joutui turvautumaan ulkomaiseen valmistajaan. Ompelija onneksi löytyi suhteellisen läheltä. – Olin Kankaanpäässä muilla asioilla, kun sattumalta päädyin paikalliseen kangaskauppaan. Kysyin, oliko kaupungissa hyviä ompelijoita. Sain nimen ja kerralla tärppäsi. Vaikeuksia on ollut löytää jälleenmyyjää. Alkuvaiheessa valmiit mekot päätyvät myyntiin kotikutsuilla. Tunnetut vaateliikkeet tuplaisivat hinnat katteellaan, joten ne eivät nyt tule kyseeseen. Kun kulloisenkin kankaan metrihintaan ja taiteilijan osuuteen lisätään ompelijalle kohtuullinen työpalkka, on myyntihinnan edelleen pysyttävä kohtuudessa. Näin siitäkin huolimatta, että monet kuosiin tarvitut valokuvat on otettu Pohjansahan kotinurkilta, milloin mistäkin. – Sitä tulee katsottua lähiympäristöäkin tarkalla silmällä. Kankaaksi on päätynyt niin auringonlasku kuin pihan tulppaanitkin. – Valokuvausta olen harrastanut 13-vuotiaasta asti. Sain silloin ensimmäisen kamerani. Työura johti Viitalan ensi sairaanhoitoalalle, sitten hoitotarvikealan yrittäjäksi ja lopulta taiteen pariin. – Ei tässä nyt vielä designerista voi puhua, hän toppuuttelee. Ystävät sanoivat jo aikoja sitten, että "Kun oppis kulkee kui Ritu". – Katselen maailmaa niin eri silmin kuin moni muu. On niin uskomatonta, mitä kaikkea luonto ympärillämme tarjoilee, taiteilija kuvaa "vikaansa". Vika "harrastus" on siksi, että kaikki siihen menee mitä tuleekin. Unelmatyöksi Ritu Veskarin kokisi sellaiset pyynnöt, joissa asiakas pyytää kuosia: "Tee mulle joku tuollainen punainen, vihreä, sininen...". – Ja sitten mä loisin kangasvaihtoehdot ja ompelija toteuttaisi, taiteilija huokaa visiolleen. Näyttävä mekko näyttävälle henkilölle on jo koettu. Tiiminä Veskarin ja teuvalainen ompelija pukivat juhannusviikolla Baba Lybeckin. Punainen auringonlasku-kuosi oli upea näky TV:ssä. Puoli viiden ohjelmassa Lybeck haastatteli Carita Mattilaa. Jos ei mekkoa tarvitse niin kankaat taipuvat hyvin myös sisustukseen: tyynyiksi ja ikkunaverhoiksi.