Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kaikki eivät aloita koulua samalta viivalta – nämä seikat vaikuttavat lähtötasoon

Koti- ja kielitaustalla on merkittäviä vaikutuksia koulunsa aloittavien lasten osaamistasoihin, ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin arvioinnissa. Sen mukaan oppilaiden äidinkielen ja matematiikan lähtötasoon oli yhteydessä viisi keskeistä riskitekijää. Niihin kuuluvat muun muassa huoltajien matala koulutustausta ja lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet. Myös loppuvuonna syntyneillä oli oppimisvaikeuksia enemmän kuin alkuvuonna syntyneillä. Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, hänen lähtötasonsa oli noin 80 pistettä matalampi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien. Lähisuvussa havaittu yksi oppimisvaikeus vaikutti lapsen osaamiseen noin 30 pisteen verran ja kaksi oppimisvaikeutta noin 50 pisteen verran. Korkeintaan ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin huoltajiin verrattuna yliopistotaustaiset huoltajat tuottivat lapselle 77 pisteen etumatkan. Huoltajien korkeasta koulutuksesta näytti olevan hyötyä varsinkin loppuvuodesta syntyneille pojille. Projektipäällikkö Annette Ukkola Karvista ei pidä löydöksiä yllättävinä. –  Nämä kaikki ovat sellaisia tekijöitä, joista oli jo etukäteen tiedossa, että ne voivat aiheuttaa haastetta oppimiselle. Samalla ne ovat sellaisia, joihin lapsi ei voi itse vaikuttaa. Oppilaiden osaaminen oli tasaista eri puolilla Suomea eikä osaamisessa ollut juuri eroja sukupuolten tai koulun opetuskielen mukaan. Yksilötasolla osaamisessa kuitenkin havaittiin eroja. Tukitarpeiden varhainen tunnistaminen keskeisestä Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta kertoo STT:lle, että lasten osaamiserojen kaventamisessa olennaista on tukitarpeiden varhainen tunnistaminen. –  Olennaista on, että lasten ja perheiden tuen tarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja pohditaan, mitä voidaan tehdä lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Rissanen nostaa esimerkiksi hallituksen käynnistämän, varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman vuosille 2020–2022. Sen avulla etsitään toimenpiteitä, joilla voitaisiin pysäyttää eriarvoistumista ja tukea lasten oppimista, hyvinvointia ja kehittää lukutaitoa. Karvin arvioinnin perusteella varhaiskasvatusmuodoilla ja pitkäkestoisilla varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisuilla ei ollut yksiselitteistä yhteyttä lähtötasoon. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti ne lapset, joiden elämään on kasautunut useita heikkoa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä. Lukuharrastus lisää nuorten osaamista Harrastuksista ja kiinnostuksista vahvimmin lähtötasoon oli yhteydessä perheen lukemisharrastus. Lukeminen näyttäytyi erityisesti koulutettujen perheiden harrastuksena. Yliopistokoulutettujen huoltajien lapsista 77 prosenttia harrasti lukemista tai lukemisen kuuntelemista, kun taas korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden huoltajien lapsista vain noin puolet harrasti lukemista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutulokkaiden osaamiseroja mitattiin kansallisesti. Mittaukseen osallistui lähes 7 700 oppilasta eri puolilta Suomea. Oppilailta kartoitettiin matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä taitoja ensimmäisinä kouluviikkoina. Samojen oppilaiden taitoja arvioidaan seuraavan kerran syyskuussa 3. luokan alkuviikkoina. Tällöin saadaan tietoa siitä, kuinka paljon koulu tuottaa lisää osaamista alkuopetuksen aikana.