Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Tämän kevään ylioppilas kiinnostui kansainvälisestä politiikasta – ”Millaista elämä on, jos vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja?”

Merikarvialainen Marjaana Pitkäranta on yksi Merikarvian lukion tämän kevään ylioppilaista. Kevään kirjoitukset menivät häneltä aika leppoisasti, sillä todellisen urakan hän suoritti jo syksyllä. – Kirjoitin syksyllä historian. Luin silloin koko kesän kokeisiin, enkä mennyt edes kesätöihin. Tänä keväänä vuorossa olivat aineet, joihin ei niin paljoa tarvinnut päntätä. Ainoastaan yhteiskuntaoppi tuotti hiukan harmaita hiuksia varsinkin, kun koronan takia aine pitikin kirjoittaa viikkoa aikaisemmin kuin alun perin oli suunniteltu. Siinä tuli vähän hoppu, Marjaana juttelee. Hän kirjoitti kaikkiaan kuusi ainetta. – Historian ja yhteiskuntaopin lisäksi pitkä ruotsi vaati lukemista. Äidinkieli, pitkä englanti ja lyhyt saksa sen sijaan sujuivat aika lailla vanhasta muistista. Niitä on tullut päntättyä kolmen lukiovuoden aikana ihan riittävästi. Hän oli yllättynyt siitä, että kokeet tuntuivat melko helpoilta. – Olin aikaisemmin harjoitellut vanhojen ylioppilaskokeiden tekemistä. Ne tuntuivat paljon hankalammilta, hän kertoo. Kolmen vuoden opiskelusta Merikarvian lukiosta hänellä on hyvät muistot. – Ensimmäiset kaksi vuotta keskityin ennen kaikkea opiskeluun. Viimeisenä vuonna otin rennommin ja aloin päästä paremmin sisään porukoihin. Tutustuin myös muista kunnista tulleisiin oppilaisiin. Lukion opettajista hänen suosikkinsa on Marita Ojala . – Hänen saksan tunneillaan oli mukava ja rento tunnelma. Meitä oli vain kaksi opiskelijaa, ja välillä kävimme keskenämme läpi maailmanpolitiikkaa ihan suomen kielellä, hän muistelee. Opiskelua hän aikoo jatkaa heti syksyllä, mikäli oppilaitos vain avaa hänelle ovensa. Hänen ensisijainen kiinnostuksensa kohteensa on politiikan tutkimus Tampereen yliopistossa. Toisena opiskeluvaihtoehtona hänellä ovat pohjoismaiset kielet. – En niinkään ole kiinnostunut urasta ja rahasta. Haluan, että työni on merkityksellistä ja että se tuntuu itsestäni oikealta, hän miettii. Kansainvälinen politiikka on alkanut kiinnostaa häntä, koska maailma muuttuu koko ajan nopeaa vauhtia. Hän seuraa silmä tarkkana uutisia ja haluaa itse tutkia, miten maailma toimii ja mistä muutokset johtuvat. – Euroopan asema Kiinan ja USA:n rinnalla heikkenee. Populistipoliitikot ympäri maailman saavat kannatusta. Nämä ovat tämän ajan kiinnostavia ilmiöitä, hän toteaa. Ilmastonmuutos on asia, joka nykynuoria huolestuttaa. Nuoret keskustelevat aiheesta keskenään. – Kyllä meitä huolestuttaa, millainen tulevaisuus meillä on edessämme. Millaista elämä on, jos vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja? Korona-ajan on arveltu pysäyttävän ihmisiä ja saavan heidät pohtimaan enemmän ympäristön tilaa ja luonnonsuojelun tärkeyttä. Marjaana suhtautuu asiaan epäilevästi. – Paljon syntyy kauniita sanoja, mutta käytännön teot ja päätökset ovat vähissä. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta pidettiin uraa uurtavana, mutta lopulta USA irtisanoutui sopimuksesta, eikä sopimuksen tavoitteista muutenkaan pidetä kiinni käytännössä. Tämä kaikki on aika turhauttavaa, enkä jaksa uskoa, että korona loppujen lopuksi muuttaa ihmisten asenteita. Toivottavasti olen väärässä, hän sanoo. Maalaistyttönä häntä hieman arveluttaa muuttaa kaupunkiin opiskelujen perässä. – Kyllähän se vähän jännittää, mutta taidan silti lähteä, hän tuumaa iloisesti. "Kyllä meitä huolestuttaa, millainen tulevaisuus meillä on edessämme. Millaista elämä on, jos vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja? Marjaana Pitkäranta ylioppilas