Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

En enää usko tulevaisuuteen, jonka eteen opiskelen – ja silti pitäisi suoriutua kuten ennen

Onko missään enää mitään järkeä? En tiedä. Tuskin. Korona-aika vain jatkuu. Opiskelen enimmäkseen etänä. Yliopiston kuollut kampus työntää luotaan. Ravintolat sulkevat, maailman rajoja pidetään kiinni. Värikkäiden lehtien mukana putoilee toivo, ja jäljelle jäävät uhkaavan paljaat rangat. Kohta on koko ajan pimeää. Tässä ilmapiirissä on hankalaa motivoida itseäni opiskelemaan ja työskentelemään, enkä ole ainoa. Yle uutisoi reilu kolme viikkoa sitten, että koronapandemia näkyy nuorille suunnatuissa mielenterveyden tukipalveluissa, kuten Sekasin-chatissa. Osan nuorista voi olla vaikeaa löytää elämälleen tarkoitusta, kertoo chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes . Chattia koordinoivan Mieli ry:n mukaan nuoret kokevat koronan takia esimerkiksi stressiä ja ahdistusta kotona olosta. Erityisen paljon he kokevat huolta opinnoista ja koulusta. Nuorisotutkimuksen dosentti Sofia Laine sanoi Helsingin Sanomissa viikko sitten, että opiskeluun pitäisi sisältyä myös vertaisryhmään tutustumista ja ajan viettämistä heidän kanssaan. Nyt kun näitä kohtaamisia ei juurikaan ole, paineet, hauraus, yksinäisyyden tunne ja epävarmuus lisääntyvät. Minunkin jaksamiseni horjuu, vaikka ennen koronaa olin vakaalla pohjalla. Voin vain kuvitella, millaista on niillä, joilla oli ongelmia jo valmiiksi. Opiskelen pääaineenani kuvajournalismia. Sivuaineena luen espanjaa, sillä olen haaveillut työskenteleväni Latinalaisessa Amerikassa. Unelmani ovat sijoittuneet pitkälti ulkomaille. Nyt ei ole mitään käsitystä siitä, milloin voin matkustaa. Tätä maailmaa varten en ole opiskellut yli kahta vuotta, ja vanhaksi tämä tuskin palaa. Jos koronarajoitukset jatkuvat, yritykset ja niiden työntekijät kärsivät. Ravintola-alan suuryritys Noho Partners on aloittanut yt-neuvottelut koronarajoitusten takia. Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara arvioi, että jopa 20 000 sen jäsenyritysten työntekijää voi jäädä työttömäksi konkurssien ja irtisanomisten takia. En luota siihen, että kapitalistinen järjestelmämme kestää mitä tahansa. Onko työlleni tulevaisuudessa kysyntää? Onko tulevaisuutta? Maailma on uusi, mutta siinä on vanhan odotukset. Kerrytä opintopisteitä. Valmistu. Rakenna tulevaisuutta. Päätä, mitä haluat tehdä. Olet nuori, sinulla on tulevaisuus edessäsi. Et sinä voi sängyssä maata. Syrjäinen metsämökki ja oma pelto käyvät mielessäni yhä useammin. Työnnän ajatuksen pois, jotta jaksaisin elää elämää, jonka ennen koronaa valitsin. Tarvitsemme keskustelua ja toivoa, jotta tulevaisuudessa ei puhuta korona-ajan nuorista. Opiskelijoita voisi helpottaa, jos opintopisterajoja laskettaisiin. Viranomaisten pitäisi suunnata nuorille äänekästä tukiviestintää. Enää eivät riitä epämääräiset puheet siitä, että yhtenäisenä kansana jaksamme. Emme me jaksa. 24-vuotias kirjoittaja opiskelee kuvajournalismia Tampereen yliopistossa. Korona-aika koettelee hänen tavallisesti toiveikasta luonnettaan.