Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Viisitoista kesää merituulia - ratkaisu koti-ikävään löytyi MeriCampingiltä.

Kotiseutu ja lapsuuden muistot saivat 15 vuotta sitten Raili Koskisesta o.s. Lindénistä otteen. Lehdessä ollut artikkeli leirintäalueella lomistaan nauttivasta pariskunnasta herätti hänen kaipuunsa meren äärelle. Sitä unelmaa toteuttamaan ajautui myös Eino-puoliso. Tarvittiin asuntovaunu ja vuosi vuodelta enemmän neuvottelutaitoa, mutta vaimo sai kuin saikin 15 kesäänsä. Viime kesänä he viettivät yhdessä ja erikseen 118 yötä MeriCampingin asuntovaunussa. Kausi alkoi varhain heti vapun aikaan ja jatkui syksyn loppupuolelle asti. Kahta vuotta lukuun ottamatta vaunu oli aina samalla paikalla, samassa nurkkauksessa. Tuttuja tuli ja meni. Sukulaiset piipahtivat ja yhteisö oli juuri sitä, mitä Koskinen oli kaivannut. –Koin itseni jotenkin juurettomaksi äitini kuoltua vuonna 2000. Vähän väliä palasin ajatuksissani synnyinseudulleni Merikarvialle. Asuntovaunu oli helpoin tapa pesiytyä paikkakunnalle, Raili Koskinen muistelee vuotta 2001. 15 vuotta kesät vierähtivät meren tuoksussa, tyynellä ja myrskyllä. Viisi ensimmäistä vuotta puoliso hinasi vaunun mukisematta Merikarvialle. Muuallakin pariskunta retkeili ympäri Suomea, mutta mikään järvimaisema ei vaimoa tyydyttänyt. Krookan kaupan ja makasiinin maisemissa varttunut Lindenin kauppiassuvun lapsi halusi kokea meren läheltä ja nähdä kauas. Porin kodin seinällä nämä maisemat ovat yhä teoksina saattamassa talvenkin yli. –Viime kesä oli sitten viimeinen, Koskinen kertoo havahtumistaan siihen että vanhuus ei tule yksin. Asuntovaunua viime syksynä purkaessaan hän teki surutyötä. Meri onneksi pysyy. Muistoja on paljon, ja menneiden kesien muistot tallennettu päiväkirjoihin. Niitä Koskisella on useita isoja vihkoja. Jopa Krookanlahden sahan äänet Koksinen koki iltaisin tuutulauluksi. Nyt niitä voi yhä kuunnella videotallenteelta, jos ikävä yllättää. –Ajattelin, että ehkä on korkea aika alkaa kuunnella miestäni, Koskinen sanoo. Elämässä on hyvä jakaa kokemuksia, mutta molempien mielestä sitä omaakin aikaa pitää olla että on toiselle aina uuttakin kerrottavaa. –Välillä tuntui kuin olisi reissuhommissa ollut, Eino Koskinen kuittaa vaimonsa kesät. Yhdessä he matkustelevat paljon ulkomailla, ja silloin kohteet päättää tasapuolisuuden nimissä Eino. Railille erityisesti Israel on tärkeä matkakohde. Leirintäalueella ja asuntovaunussa saa hyvin ajan kulumaan. Raili Koskinen nautti aamuista pinkissä aamutakissaan, pulahti meren syleilyyn ja antautui kiireettömään elämänmenoon. Puoliso kaipasi kaupunkiin, mutta se ei haitannut Railia. MeriCampingillä oli yksinkin turvallista ja kylän keskusta on pyöräilymatkan päässä. –Huusholli oli viidessä minuutissa hoidettu. Niinpä istuin keinussa ja luin kolme kirjaa viikossa. Miten Merikarvian kirjaston henkilökunta onnistuikin löytämään aina juuri minuun kolahtavaa kirjallisuutta, Koskinen kiittelee. Naapurin Irjan kanssa puolin ja toisin he tarjoilivat kalasoppaa ja korppukahveja. Kalalokit saivat kirkua rauhassa ja meren aallot lyödä rantaan. Päiväkirjojen lomassa Koskisen kynä tallensi tunnelmia myös novelliksi. –En tiedä miten olisin tullut toimeen ilman Mericampingiä. Kaikki leirintäalueen vetäjät tulivat tutuksi. Erityisesti perjantaitorit loivat sitä yhteisöllisyyttä, jota Koskinen oli kaivannut. Siellä sai tavata serkkuja ja rupatella tuttujen kanssa. –Kyllä me vieläkin sinne pääsemme, puoliso lupaa. Asuntovaunukin löysi uuteen kotiin, tuttavaperheeseen. Niinhän se on, että kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät! Meren äärettömyys rauhoittaa… Pulahdus meren syleilyyn vapauttaa Jokainen lukukokemus vie seikkailuun Kirjaston palvelut tehty käytettäviksi Grillaaminen ja ulkona syöminen on idyllistä. MeriCampingillä et koskaan ole yksin, vaan aina turvassa. Leirintäalueen elo on rentoa ja toverillista. Joka asuntovaunusta näkyy meri eikä hyttysiä ole. Merikarvian kesä on vertaansa vailla perjantaitoreineen ja kulttuuritapahtumineen. "Huusholli oli viidessä minuutissa hoidettu. Niinpä istuin keinussa ja luin kolme kirjaa viikossa. Raili Koskinen ikuisesti merikarvialainen