Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Vähättelyä? Merimetsouutisointi herättää kysymyksiä

MIELIPIDE Suomen ympäristökeskus (Syke) valmistaa mediaa ja kansalaisia kuluvan vuoden merimetsolaskennan tuloksiin vähättelemällä merimetsojen aiheuttamaa ongelmaa ja tekemällä merikotkasta tarinan romanttisen sankarin (MTV 3.7. ja Yle 11.7.). On hyvin erikoista, että hallinto käyttää kommenteissaan ”estoitta liitelevät poikamiehet” -kaltaisia vertauskuvia. Mielenkiinnolla odotan, millä tavalla muotoiltu tiedote laskennan tuloksista tänä vuonna lähtee Sykeltä median käyttöön. Merikotkilla tuskin on edes teoreettista mahdollisuutta vaikuttaa merkittävästi merimetsokantaan. Merimetsot ovat siirtyneet paikasta toiseen ihmisen häirintätoimenpiteiden ja kotkien saalistuksen vuoksi, ja kanta on jatkanut kasvuaan. Hyvin yllättävä on Pekka Rusasen (Syke) väite siitä, että merimetsoilta alkavat loppua pesimäluodot. Vielä viime vuonna sama tutkija oli sitä mieltä, että merimetso on asuttanut vain 0,2 prosenttia sille sopivan kokoisista luodoista. Miten se nyt on Syke, loppuvatko luodot vai onko vielä 499-kertainen määrä vapaana? Sekään ei ole totta, että emme enää voi merimetsoille mitään. Tulokset esimerkiksi Pohjois-Amerikan Huronjärvellä osoittavat, että merimetsopopulaation pienentäminen on mahdollista. Huronilla toimivat luonnonsuojelujärjestöt viivästyttivät kannanrajoitustoimia vuosikausien ajan, ja vasta vapaa-ajankalastuksen ahvensaaliin romahdettua nollaan asiassa päästiin eteenpäin. Kantaa vähennettiin 5500 parista 500 pariin. Munia öljyttiin ja aikuisia lintuja ammuttiin, minkä lisäksi lintuja häädettiin tärkeimmiltä ahvenen kutualueilta mm. liekinheittimin. Pohjolan johtava merimetsotutkija, tanskalainen Niels Jepsen on varoittanut Suomea merimetsoista. Suomen rannikon kalatalousyrittäjät, vapaa-ajankalastajat ja mökkiläiset odottavat Syken vastausta kysymykseen: ”Miksi Suomi on ainoa maa, jossa merimetsot eivät aiheuta ongelmia?”