Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Opettaja tutki ja tutustui merikarvialaisten sukujuuriin – Nyt salaisuudet ovat selvitetty

Kotiseutujuhlassa palkittiin Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomitalilla opettaja Reijo Ostamo . Kultaisen ansiomitalin saa ihminen, joka on tehnyt pitkään ja ansiokkaasti työtä kotiseutunsa hyväksi. –Kun minut palkittiin, ihmettelin, että olenko muka tehnyt jotain sellaista, että olen ansainnut tämän. Olen vain koonnut ja tutkinut omaa sukuani, Ostamo tuumii kunnianosoituksesta. Vuosikymmenien saatossa Ostamo on koonnut yhteen kymmeniä sukukirjoja, jotka kertovat Merikarvian edellisistä asukkaista. Osa hänen kirjoittamistaan sukukirjoista löytyy myös kirjastosta. Palkittu on muun muassa koonnut ensimmäisen Rogelien sukua käsittelevän kirjan. –Sukututkimukseen jää koukkuun. Aina haluaa tietää vain lisää ja lisää kun saa jonkin yksityiskohdan selville, selittää Ostamo. Opettajaa voi sanoa todelliseksi kotiseututuntijaksi. –Olen kolunnut kaikki Merikarvian kylät läpi. Lähes joka kylästä löytyy esivanhempiani. Silloin kun tein tutkimusta aktiivisesti, osasin melkein ulkoa kaikki kirjoihin tulevat suvut. Nyt ne ovat kyllä jo unohtuneet, kertoo Ostamo. –Rovasti Innola joskus sanoi, että kaikki merikarvialaiset ovat sukulaisia keskenään. Väitteen paikkansapitävyys tuli todistettua tutkimusta tehdessä, tuumii Ostamo. Tutkimusta Ostamo teki kirkonkirjoja lukemalla ja mikrofilmeihin tutustumalla. –Minua ei ole innostanut juosta haastatteluiden perässä. Oman sukumme kirjoihin olen kirjoittanut tarinoita joita muistan ja tiedän, sekä lisännyt valokuvia joita minulla on ollut. Ostamo pääsi oman sukunsa tutkimuksissa 1670-luvulle asti. Ennen eläkkeelle jäämistä Ostamo toimi Peipun koulun opettajana, sekä kymmenen vuotta koulutoimen johtajana. Ostamo on syntynyt Kankaanpäässä, mutta hänen sukunsa on Merikarvialta. Molemmat vanhemmat ovat syntyneet Alakylässä. Itse palkittu muutti Merikarvialle ensimmäistä kertaa yhdeksänvuotiaana. Nykyisessä talossaan hän on asunut lähes 40 vuotta. –Kun aloin tekemään sukututkimusta, tajusin muuttaneeni täysin vahingossa keskelle sukulaisiani. Lähes kaikki naapurini tuntuivat olevan minulle jotain kautta sukua, Ostamo sanoo. Ostamo auttoi vuosia myös muita merikarvialaisia selvittämään sukujuuriaan opistossa. –Monet jotka tulivat opiston sukututkimuspiiriin, pelkäsivät että eivät osaisi tehdä tutkimusta. Heitä mietitytti, että osa kirjoista on ruotsiksi ja käsiala on vaikealukuista. Minä olin vetämässä piiriä ja auttamassa heitä alkuun tutkimuksissa, kertoo Ostamo. Ostamosta oman juuriensa tutkimisessa pääsee nykyään helposti alkuun. –Jos sukututkimus kiinnostaa, kannattaa lähteä tutkimusta tekemään itsestä ja siitä siirtyä polvi polvelta alaspäin. Nykyään kun apuna ovat tietokoneet ja internet, on helppoa löytää paljon tietoa. Koneiden hajottua Ostamo päätti, että nyt sukututkimus on hänen osaltaan tutkittu. –Oli pakko lopettaa jossain vaiheessa. Muutan kaikki omat nurkat olisivat täynnä sukukirjoja. Uteliaisuus on Ostamon mukaan kantava voima, joilla tutkimus etenee. –Sain oman sukuni tutkittua. Olen tehnyt sukututkimusta aina itseni ja omaa sukuani varten. Tein tutkimusta omasta uteliaisuudestani sekä nuoria ja lapsia ajatellen. Nyt heillä on tiedot omasta suvustaan tuleville sukupolville. Olen kyllä kuullut melkoista vinoilua siitä, kuinka paljon olen tähän käyttänyt aikaa, Ostamo kertoo. Sukukirjojen tekeminen on pitkä prosessi, johon saa uppoamaan paljon aikaa niin halutessaan. –Sukututkimus on ollut itselleni sellaista tarinoiden taltioimista. Istuin koneen ääreen ja kirjoitin ylös mitä sattui mieleen tulemaan, selittää Ostamo.