Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Runoutta Vanhassa Savussa: Ronskia mutta ehkä sittenkin luonnollista

Kalevalasta voisi olla vaikka viisi eri versiota. Suomalaiset haalivat 1800-luvun puolivälissä kansallistuntoa ja mainetta siveellisesti sivistyksen nimissä. Maailman muille kansoille piti rakentaa kunniallista brändiä. Elias Lönnrotin keräämiä runoja ja sanontoja päädyttiin sysäämään piiloon. Tuvissa ryske ei silti hiipunut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kansanrunoista löytyi vuonna 2015 suorastaan menestyspaketti kahden näyttelijän ja yhden muusikon ohjelmistoon. Kolmikko nähdään ja kuullaan tänään Galleria Vanhan Savun estradilla kello 19 alkaen. Suomen kansan ronskimmat runot tulkitaan kaikessa luonnollisuudessaan. –Esityksiä pyydetään yhä uudestaan, vaikka emme aktiivisesti myy näytöksiä, kertoo näyttelijä Pinja Hahtola . Yhdessä näyttelijä Eero Enqvistin ja muusikko Petra Lampisen kanssa suomalainen kansanrunous näyttää tuoreustakuuttaan – ei siis mitään syytä häpeillä. –Vanha kieli on rikasta ja kaunista. Palautteen mukaan se on voimaannuttavaa, Hahtola sanoo. Nykykorvia ronskius ihan viihdyttää. –Teemme kaunista ja helposti lähestyttävää. Painolastit pois, Hahtola houkuttelee kuulolle. Rivoutta runoissa on, mutta ei mitään likaista. Siveyttä vahdittiin liiankin kanssa. Kritiikkiä sai aikoinaan Aleksi Kiven Seitsemän veljestäkin. –Väinämöisellä ja Pohjan akalla oli kyllä suhde. Siitä esityksessä lisää, Hahtola vinkkaa. Ronskit runot Galleria Vanha Savu to 27.7. klo 19