Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

"Suomen vaarallisinta petoa" ei tarvitse pelätä, mutta järkeä on hyvä käyttää

Eräs pieni hämähäkkieläin on jälleen kuluvana kesänä saanut mediassa runsaasti näkyvyyttä. Punkeista ja niiden levittämistä borrelioosista ja aivokuumeesta riittää melua vuosittain, mutta vastaako lievä hysteria todellisuutta? Sairaanhoitaja Nina Peltoniemi Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymästä (PoSa) haluaisi vähintään rauhoitella ihmisiä. –Sanoisin, että ei tarvitse olla huolissaan, kunhan käyttää tervettä maalaisjärkeä. Siihen kuuluvat Peltoniemen mukaan itsensä suojaaminen vaatteilla ja punkkitarkastus illalla, jos liikkuu esimerkiksi ruohikkoisilla alueilla, joilla otuksia voi esiintyä. –Kumisaappaat sekä pitkälahkeiset housut jalkaan ja lahkeet sukkien sisälle, hän vinkkaa. Heti kärkeen Peltoniemi oikaisee yhden termistöön liittyvän väärinkäsityksen. –Punkkilajeja on olemassa useita, mutta niistä puutiainen on ainoa, joka levittää tauteja. Nekin taudit on tärkeää erottaa toisistaan. Huomattavasti yleisempi – joskin sekin harvinainen – on borrelioosi, joka hoituu alkuvaiheessaan antibioottikuurilla. –Jos borrelioosia kantava punkki kiinnittyy ihoon, mutta se saadaan irti ennen kuin kahdeksan tuntia on kulunut, taudin tartuntariski on olematon. Juuri siksi punkkisyynin tekeminen on tärkeää, Peltoniemi huomauttaa. Mikäli borrelioosi kuitenkin ehtii tarttua, se aiheuttaa puremakohdan ympärille pyöreän, laajenevan ihottuman. Ihomuutoksia onkin hyvä seurata punkinpureman jälkeen. Monin verroin harvinaisempaa puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote, joka peräti loppui apteekeista sen tullessa Suomen markkinoille muutamia vuosia sitten. Alun rokotusbuumin jälkeen piikittäminen on rauhoittunut, vaikka rokotteita otetaan yhä vuosittain myös PoSa:n alueella. –Sehän ei suojaa borrelioosilta, vaan ainoastaan aivokuumeelta, Peltoniemi muistuttaa. Hän suosittelee rokotetta lähinnä niille, jotka viettävät aikaa tai lomailevat rannikolla tai Ahvenanmaalla, jossa punkkikanta on tiheä. Peltoniemen mukaan puutiaisvuosi on ollut edellistä rauhallisempi. –Yksittäisiä punkkeja on poistettu terveyskeskuksessa, ja alkukesästä käytiin näyttämässä joitakin puremajälkiä. Hän epäilee syyksi ihmisten tietoisuuden paranemista itsensä suojaamisesta, tarkastuksista ja rokotusmahdollisuudesta. Vaikka lämpenevä ilmasto on levittänyt puutiaista sisämaahan ja jopa Rovaniemen korkeudelle asti, ei kylmän kesän pitäisi olla syy hiljaiseen punkkikauteen. –Päin vastoin, oikein kuumana kesänä niitä pitäisi olla vähemmän. Punkkeja alkaa esiintyä jo, kun päivälämpötila ylittää neljä astetta, joten kausi voi olla hyvin pitkä. Vaatteilla ja rokotteella suojautumisen lisäksi mediassa on puhuttu erikoisemmista punkintorjuntakeinoista, kuten valkosipulin syömisestä. Peltoniemi arvelee, että kyseessä on lähinnä uskomus. –Ei valkosipulista varmaankaan haittaa ole, mutta ei kyllä hyötyäkään. Vastaavan tuomion sairaanhoitajalta saavat puutiaisia vastaan kehitetyt erityiset sumutteet. Iholle kiinnittyneen puutiaisen voi Peltoniemen mukaan irrottaa itse, kunhan käyttää tarkoituksenmukaisia punkkipihtejä. –Joskus olen kuullut sanottavan, että punkin päälle kannattaisi laittaa voita. Sitä en suosittele, sillä silloin punkki voi oksentaa ja tartuttaa herkemmin tautia. –Tärkeintä on, että punkki saadaan kokonaan ulos ihosta. Jos sitä ei halua itse ryhtyä irrottamaan, teemme sen kyllä täällä terveyskeskuksessakin, Peltoniemi vakuuttaa. Puutiainen, tutummin punkki, kuuluu hämähäkkieläimiin. Punkki viihtyy parhaiten kosteilla ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Punkin elinikä on 2–4 vuotta. Puutiainen tarvitsee verta kehittyäkseen aikuiseksi. Kausi kestää Suomessa jopa helmikuusta joulukuuhun. Ihmistä purevat erityisesti nymfit ja aikuiset puutiaiset. Suurin osa tartunnoista tulee pienikokoisen nymfin puremasta. Lähde: www.punkkiklinikka.fi