Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Antti Yliknuussi muistelee: Yksi on joukosta poissa

Uudentalon Jukka soitti. Yksi ikäluokastamme, Pauli, on nukkunut ikiuneen. Puhuimme kauan. Elämän rajallisuudesta ja kaiken päättymisestä. Kuuluimme Paulin kanssa "Värenmäen poikiin." Kouhin sahalta Häyrisen kaupalle Kouhiin, siinä ne reviirimme äärirajat. Alueelle mahtui koko elämän kirjo; kanssakulkijoista pidettiin huolta, hyväksyttiin erilaisuudet. Vanhempasi, Palomäen Hanna, Mikko, Hillevi, nuorena menehtynyt veljesi Antti sekä kaunis, pirteä Irma ja vanhin siskosi Liisa (?) siinä perheesi. He suhtautuivat meihin aina luontevasti, pitivät huolta. Naapureina asuivat Ojalat, Hiekkolat, Toivosen Maija ja Jussi, Kraatari-Milja, Juhola, Vären ja Rannan Erkin kaupat. Sota oli ohi, kaikesta oli pulaa. Meillä oli muutama roponen. Ostimme porukalla Väreltä "puuronkastiketta." Punaista jauhetta, jonkinlaista kiisseliä siitä tehtiin. Kastelimme sormen suuhun, työnsimme pussiin ja imeskeltiin. Hyvälle maistui! Menimme teille, äitisi kauhistui: "Naamanne on veressä." Hillevi nauroi: "Pojaat on syöny puuronkastiketta." 1952 kesän olimme Ruotsissa "mettätöissä". Leipurinmäen pojat kävivät ulkomailla! Elämä kuljettaa, oli jätettävä kotiseutu. Teit ansiokkaan työuran Askossa. Tapasimme viimeisen kerran 1970-luvun puolivälissä. Olimme lomalla Merikarvialla, tulit tervehtimään. Puhuimme lapsuus- ja nuoruusvuosista, olit aidon onnellinen äidin talosta. Kerroit työelämäsi kiireistä, palasit menneeseen, varhaislapsuuteen, nuoruusvuosiin. Kahvittelimme. Lähtiessäsi kädenpuristus kertoi tunnetilan, ei tarvittu sanoja, lapsuusvuosien ystävyys kantoi. Pauli, olen Luojani kanssa sopinut, saamme takaisin lapsuusvuosien yhden kesäpäivän. Olemme Värenmäellä. Kaarina ja Ensio ovat kaupassa. Kouhin sahalla on ruokatunti. Välimäen Lempi, asuu Leinon naapurissa, hoitaa kauppa-asiansa. Perälän Yrjö ostaa makkaraa, pilsneriä, "vähän hiukoo." Sakari, Friidi ja "Notkee-Ville" istuvat portailla. Viikilän Valtteri ohjastaa nuorta hevostaan: "Kilpuri tästä tulee." Ruohosen Riitta levittelee mattopyykkiään: "Äijät suttaa matot, eivät riisu saappaitaan." Anttilan Olli ostaa rautanauloja. Heinosen Ilmari tarttee uudet kintaat. Jokisen Arskalla on uuden karhea kuorma-auto, tulee kohta Lehtosen verstaalle. Pauli, taidetaan mennä sinne. Ihan tavallinen Värenmäen arkipäivä on ehtoossa, luvattu aikamme loppuu. Jostain kaukaa kuulen Katri-Helenan, Junnu Vainion sanoittaman, koskettavan tulkinnan: "Päättyvä päivä on kauneinkin, ollut näin aina on..." Pauli, lapsuus-, nuoruusvuosien ystävä. Levollista matkaa minne menetkin. Värenmäkiläisten puolesta Antti Yliknuussi