Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Terävillä luistimilla jäästä irtoaa täysi nautinto

Kaikki varmaan muistaa, miltä tuntuu kun suksi ei luista. Merikarvialainen Jouni Kortelaista kuulostellessa havahtuu siihen, että eivät taida luistimetkaan aina olla teräkunnossa. –Harrastemääriin nähden luistimia teroitetaan liian vähän Merikarvialla, Kortelainen arvioi. Välillä hän näkee ihan järkyttäviä teriä. –Ihmettelen, että miten niillä on ylipäätään pysytty pystyssä. Teroittamisen jälkeen palaute onkin silkkaa kiitosta. –Luistimet kannattaa huoltaa. Ei niitä voi jättää kosteana kassiin, Kortelainen muistuttaa. Käytävillä liikkuessa myös suojat on syytä pitää terien päällä, etteivät ne pienimmätkin kivet vahingoita teriä. Vaikka luistimia saakin edullisesti, kalliimpia kokeilleet ovat eron huomanneet – ja siihen koukkuun jää helposti. Lastensa luisteluharrastuksen kautta Kortelainen hankki aikoinaan itselle teroituskoneet. Vuosi vuodelta omankin jääkiekkokokemuksen kirvoittamana hän on imenyt lisäoppia teroittamisesta. Automaattiset teroittimet hoitavat kyllä tehtävänsä silloin, kun luistellaan vähemmän mutta... –Luistimet pitäisi teroittaa parikin kertaa kuukaudessa. Jos kyse on kalliimmista yli 500 euron luistimista niin niillä voi luistella yli 30 tuntia, Kortelainen suhteuttaa. Kokemuksesta hän tietää, että pienikin terän vioittuminen asvaltilla ja kivillä vaikuttaa luistoon. Merikarvian Jääurheilijoilla on oma automaattinen teroituskone. Kuka tahansa sillä ei kuitenkaan saa teroittaa, mutta vuorojen aikaan yleensä siellä joku vastaa palvelusta. –Automaattikone on lähinnä sellainen ylläpitokone, mutta varsinainen terävyys suunnitellaan yksilöllisempiin tarpeisiin. Teroittaminen on taitolaji. Kortelainen ei silti koe olevansa alalla pro, vaan pelkkä oppipoika kun aletaan puhua kaksoissädeteroituksista ja millimetrien sadasosista ja siitä mitä paikkaa milläkin terillä jäällä pelataan. Tarvitaanko nopeita käännöksiä, pitkää liukua vai mitä? –Kunpa olisin itsekin nuorena tiennyt, mikä vaikutus teroittamisella voi olla itse luistelunautintoon, Kortelainen huokaa. Terän uralle voidaan tehdä yksilöllisiä säätöjä ja muotoiluja. Luvut 8-34 eivät maallikolle kerro vielä mitään, mutta jos maalivahdilla olisi 10 eivät taitoluistelijat sellaisilla luistimilla jarruttelisi lainkaan. Ringette-tytöillä lukema voi olla esimerkiksi 26, mutta joillekin se voi tuntua tylsältä. –Olen suunnitellut, että saisin auton perään rakennettua vedettävän kopin. Toistaiseksi kuitenkin lajia harrastavat tuovat minulle luistimia kotiin tai otan niitä jäähallilta mukaan, Kortelainen kertoo palvelualttiudestaan. Vitosen palvelu on huippuedullinen, mutta Merikarvialla tarkoitus on että jäätä käytetään, hallissa on vilskettä ja että luistelu on mahdollisimman suuri nautinto. –Automaattikoneen käyttö on pidetty osaavien käsissä. Määpä vähän kokeilen -periaatetta ei pidä sallia, Kortelainen toivoo ymmärrystä. Luistimet kannattaa huoltaa huolella aina käytön jälkeen. Pyyhi kosteudet pois ja suojaa terät. Varo vahingoittamasta teriä. Automaattikoneella teroittaminen ylläpitää terien kuntoa. Tarkemmat säädöt terille voi teettää luistelijan painon ja pelipaikan mukaan. Merikarvian Jääurheilijoilla hallilla oma automaattikone, jonka käyttö rajoitettu tietyille henkilöille hallin aukioloaikoina. Jouni Kortelaisella erikoislaitteet, joilla yksilöllisemmät hionnat mahdollisia. "Ihmettelen välillä, että miten niin järkyttävillä terillä on ylipäätään pysytty pystyssä." Jouni Kortelainen