Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Maistiaisia historiateoksesta – merikarvialaiset vaikuttajat kiinnostivat

Menneiden vuosikymmenten merikarvialaisten vaikuttajien ja persoonien elämäntaival kiinnosti viime maanantaina järjestetyllä luennolla monikymmenpäistä kuulijajoukkoa. Tarinoiden myötä saatiin samalla pientä maistiaista jouluksi ilmestyvästä Merikarvian historian kakkososasta. Historian kirjoittamisessa oman osansa kirjoittaneet, projektitutkija Anni Ruohomäki ja historian ja yhteiskuntaopin lehtori Suvianna Seppälä, kertoivat osaksi haastatteluihin, asiakirjoihin ja kirjeisiin perustuvia henkilökuvia. Otto Aleksanteri Levänen syntyi rengin poikana kohoten tuon ajan merkittäväksi henkilöksi Köörtilän kansankoulunopettajana, ”kansankynttilänä”. Levänen toimi monissa luottamustehtävissä, kuten Merikarvian ensimmäisen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Porilainen Jorma Rimpelä, Oton tyttären poika, seurasi luentoa mielenkiinnolla yhdessä Oton pojanpojan, Atte Leväsen kanssa. Tampereella asuva Atte on koonnut ja kirjannut ylös Oton elämäntarinaa. –Tuttua asiaa tuli esille, mutta uutta oli, että Otto oli hiihtomies, Atte totesi. Otto Leväsen hiihtoinnostuksen myötä käynnistyivät Merikarvian koulujen väliset hiihdot, jossa viiden pojan joukkueesta kolmen keskiajalla ratkaistiin voittaja. Oli itsestään selvää, että voitto meni Köörtilän koululle. Myöhemmin myös tytöt pääsivät kilpaladulle. Anni Ruohomäen toisessa henkilökuvassa avautui työläisnaisen Sigrid Emilia Salon tarina, joka osaltaan perustui säilyneisiin kirjeisiin. Vakavamielinen Sigrid toimi mm. Matilda Roslin-Kalliolan avustajana nimismiehen kansliassa, Jämsän kunnanvirastolla haaveillen Merikarvian kunnankirjurin virasta. Keuhkotauti nujersi naimattomana eläneen Sigridin noin 30 vuoden iässä. Suvianna Seppälä kertoi useammastakin vaikuttajasta. Tuttuja nimiä olivat Anna Rogel ja Iines Tommila, ”Tommi-täti”. Sanotaan, että Iines Tommila tunnettiin oman arvonsa tuntevana ja kylmäkiskoisena Ollinmäen omistajana, jonka paikan hän testamenttasi Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Hermanni Mäkilehto (1890–1980) laivakirvesmies ja neljännen polven kalastaja, osallistui myös kunnallispolitiikkaan. Sisällissodan vankileiri tuli tutuksi Hennalan vankileirillä. Toisen polven tehtailija Kosti Kouhi oli aikoinaan yksi suurimmista kala-astioiden valmistajista. Hänen sahansa oli myös edelläkävijä konekannastaan. Kouhin saha nousi suursahaksi 1975. Hengellisen puolen persoonista Suvianna Seppälä toi esiin hurmoksellisen puhujan, Tauno Ervon, joka sai nuorisonkin kirkkoon. Lyhyen aikaan pastorina toimineen Urho Koskenvoiman, joka suri vähäistä kirkkoväkeä ja monelle tutun Teuvo Innolan. Monelle saattoi olla uusi tieto, että Innolalla oli pieni harrastesuolaamo, ja kerrottiin, että jalostetut tuotteet olivat maukkaita.