Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Väre kolumnoi: Martallista meininkii

Vitsi ov vanaha ko taivas, mutta passaa tähää tilanteesee oikee hyvi. Meinaan se, että kaks marttaa meni siänee, muta toinen ei mahtunukkaa. Molen itteki semmonem Martti, ko molen käyny siänikurssij joskus takavuasina ja ny jotaki rouskuu ja suppiksija osaaj jo ottaa pärekoppaani mettästä. Tarpeen soli seki koulutus. Vanaha on marttain puulaakiki. Molen kylä sitä miältä, että tämmosta tarvitaa Suamemmaas varsinki nykyaikana, ko kiirus ja tyäputki viä kotiäitejä ja miksei isäntiäki aina vaa enämpi ja enämpi poies hellav viärestä. Ostetaa puadista ittelle ja mukuloille kaikemmoista pitsal lätyskää ja lasakneloodaa ja muuta einestä. Niis ko on kaikessorttista lisäainetta ja jesusauta ko färikoodii löytyy vaikka kuinka ja palijo. Mahtaako tämä sukupolovi mennä haudas miksikää, ko on niim palijo viarasta kemikaalii kropas? Meinataa unohtaa semmonej juttu, että ihimisem makuaisti on tärkee. Som palijo makosampaa, ko kokkaa itte aluusta asti ruakas ja tiätää itte mitä syä ettei tartte paketin kylijestä lukee aineita sillov vasta ko panee mikrof fyrisemää. Miäliki om paree ja pääknuppi klaari, ko syä puhudasta ja reidallista. Ennev vanahaa oli pitojer rustaajia ja joka töllis tehtii itte vaikka ny joululoodat ja sortit. Kinkut ja fläskirullat saatii itte omista possuista, mutta ny hajetaa marketim pakkasaltaasta tanskalaista takajalakaa. Jokku räätikkäloodat, fäskynäsopat tai muretterirosollikki ostetaa valamiiks tyhyjiöpakatuis fooliois. Kylä semmoset tarttis itte saada toimeks, vaikka se vähä tua onkaa köökii ja hikee pintaa! Melekeij joka huushollis oj jo astiaimpesokoneki, ettei tartte sitäkää fundeerata ko on kystä kyllä ja urakka ohitte. Terveyttä saa ja tartteeki opettaa tälle sydävvikaselle kansalle. Niinko juur tua kryydein käyttö. Molen itte jo kauvvam pannu sen seittämäs sortim pippurii ja muuta soppaani ja jättäny sualam melekeiv vallam poies. Jotaki huanooki tarttee elämäs olla eli silakak kärisee tottakai aina voin kans sulas sovus ja madetsoppaa kuuluu lehemilloinej ja kredda. Lemunaadit tarttee kylä olla laittii, ilaman sokerii, vaikka niis ny niitä lisäaineita muutoin onki. Pullalonkaj ja jäätelölitram mostan sillon tällöj, jos son tarijoukses tai tarttee jotaki piudata. Vettä roikuu nykki eli som poka syssy jo ja jouluki kohta tryykää porstoosta tupaa. Huushollin siivoominenki siihee juhulavalamisteluu kuuluu. Tua teidäm Marttahomma opastaa siiheeki, niinko käsityäaskareisiiki, kunnei nykysyteemis enää piisaa siffeli, kluuti ja ämpäri. Kaikkeim pareeta tommonen oppitouhu os semmosille kädettömille, jokkei kotona ol mitää talousoppii saanu. Ja miksei se tyävälinevalikoimaki muutu koko ajaaj ja tarttee päivittää. Molen kuullu, että tänäpänä aina vaa useempi perheenisäki steedaa, ko pannaa paikkoja reidaa kotona ja on kunnov vehkeet tehedä. Jolsei äijjä ny ol ihan uudookeli tai muutoin änkiotto luannet, ni kylä senki pitäs tehedä kotohommia. Varsinkaa, kunnei nykymiäs enää pääs karkuu klapiliiterii tai terottamaa vikahdesta. Om meinaam monella silämällä huamattu, että täälä Merikarvialla eli Pröttikarvialla om Martat ollu mukana kaikemmosis kekkereis niinko rustaamas ja trahteeraamas. Ja om poka pelannu seki homma ihan komijasti. Aina ov voinu luattaa siihee, että on sumppi kuumaa ja uhaalliset marttanisup pöydäs. Ja tarijotaa hymyn kans, useimmiten koreen kankastuukim päältä. Antti Väre