Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mitä Matilda mahtaisi ajatella?

Merikarvialla on ruotsinkielinen menneisyys, mutta nykyisyys vaikuttaa heikolta. Vuonna 2016 paikkakunnan väestä 98,5 prosenttia oli suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 0,4 prosenttia ja muunkielisiä 1,1 prosenttia. Suomessa on hyvin huolehdittu siitä, että kaikki paikkakunnan ruotsinkieliset varmasti saavat monipuolista palvelua omalla kielellään, sillä Suomessa jokaisen virkamiehen yksi tärkeimmistä vaatimuksista on riittävä ruotsin kielen osaaminen. Pientä huolta herättää, millaista palvelua nuo muunkieliset mahtavat saada osakseen. Heitä kun on huomattavasti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset päätyivät Merikarvialle aikoinaan pakolla. Ruotsin kuninkaat halusivat varmistaa, että heidän maansa itäosien väki pysyy uskollisena Ruotsin kruunulle. Tuolloin otettiin globalisaation ensiaskeleita. Erityisesti Birger-jaarli oli innokas siirtämään ruotsalaista asutusta Suomeen 1200-luvun lopulla. Noihin aikoihin syntyivät myös Merikarvian varhaisimmat kylät: Kasala, Riispyy, Ala- ja Ylikylä sekä Köörtilä. Yksi varhaisimmista asutuksen merkeistä on kuitenkin löytynyt Tuorilasta. Suurin yhtenäinen rautakautinen röykkiöhauta- eli niin sanottu hiidenkiuasalue sijaitsee Tuorilassa. Merikarvian alkuperäinen nimi on ruotsalaista perää: Sastmola. Nimen arvellaan juontuvan Sastamalasta, mistä väki aikoinaan kävi rannikolla metsästämässä. Jossain vaiheessa nimi on saanut suomenkielisen muotonsa. Välillä paikkakunnalla oltiin kovin innoissaan suomen kielestä. Yksi innostajista oli kirjailija Mathilda Roslin-Kalliola (1837-1923). Hän oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta kirjoitti suomeksi. Suomeksi kirjoittaminen oli hänelle isänmaanrakkauden osoittamista ja osallistumista isänmaalliseen työhön. "Olen aina rakastanut isänmaatani yli kaiken, [--] ja pitänyt korkeimpana onnenani saada ottaa osaa työhön, joka tarkoittaa Suomen kansan kohottamista todelliseksi sivistyskansaksi", Roslin-Kalliola kirjoitti. Mahtaisiko Mathilda hämmästyä saapuessaan nykypäivän Merikarvialle, jossa jokainen koululainen edelleen opiskelee ruotsin kieltä, koska se on valtion vaatimus? Niin kauan kuin valtio vaatii, että jokaisen virkamiehen on ruotsia osattava, ei kenenkään kannata ruotsin opiskelusta luopua, vaikka itse oppiaine jossain vaiheessa muuttuisi vapaavalintaiseksi.