Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Kaksospojat pakinoivat: Luontoystävä M. Wuorion puhe

Minut on pyydetty pitämään pieni pikkujoulupuhe luonnonystävien puolesta tänne Merikarvialle, kiitos vaan kutsusta. Näin joulun lähestyessä muuttuvat myös luonnonystävät ry jäsenet varsin lapsellisiksi. Niin myös minä, Mortti Wuorio, olen lapsellinen mies, minullahan on peräti neljä lasta. Nämä pikkujoulut ovat muuten hieman vaarallista aikaa. Olettekos te, hyvät ihmiset kuulleet että eräät sienilajikkeetkin ovat vaarana pikkujouluruuissa. Mainittakoon muiden muassa sellainen kääpälaji kuin RYYPÄTKÄÄPÄ! Tämä sienilaji on varsin tuhoisa monellekin ihmiselle. Toinen sieni, joka ei ole aivan yhtä paha kuin ryypätkääpä, on tämä tatteihin kuuluva NAITATTI. Sekään ei ole mikään hyvä asia, jos sen sattuu huomaamaan kesken luontoreissun. Että varokaapa näitä kyseisiä sieniä myös tänä iltana pikkujouluruuissanne. No, onneksi Merikarvialla tarjoillaan sitä lohikeittoa itsenäisyyspäivänä! Mutta sitten itse asiaan. Kun minä olin tuollainen pullapitkon pituinen niin silloin joulu oli vielä joulu isolla jiillä! Paitsi tietenkin pikkujoulu kirjoitettiin silloinkin myös pienellä Jiillä. Mutta mitäs minä tässä sekoilen, kun minun piti kertoa noista lapsuuteni jouluista. Meillä kaikilla oli silloin joulukalenterit, jotka oli tehty kansakoulussa käsityötunnilla. Naapurin sedällä oli myös oma 24-paikkainen joulukalenteri kuistilla kylmässä, ja siihen tuli aina yksi tyhjä aukko joka päivä. Joskus tosin naapurin setä avasi useammankin luukun yhteen menoon. Niin ja nythän on myynnissä se mieskalenterikin 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitten aamusella anivarhain lähdimme hakemaan joulukuusta, ja aina sieltä naapurin sedän metsästä tietenkin. Ne olivat hyvin jännittäviä reissuja. Ei itkeä saanut, ei meluta saanut ettei joku tullut selän taa elikkä naapurin setä. Silloin valitsimme tosiaankin kuusta, nyt täällä valitaan kunnanjohtajaa. Joulupukille kirjoittelimme kuukausitolkulla lahjatoivelistaa, josta tulikin yhtä pitkä kuin iskän ja äiskän velkakirja paikalliseen kyläkauppaan. Siihen aikaan joulupukkikin oli niin rasistinen kaveri, ettei se ottanut edes Petteriä töihin Korvatunturille. Oli sanonut vaan että Suomessa on jo liikaakin punakuonoja. Pukki oli siihen aikaa vielä pukki eikä mikään Lapatossu. Tosin vielä nykyäänkin se Petteri on pukilla vain pätkätöissä. Hyvää joulun odotusta kaikille! "Onneksi Merikarvialla tarjoillaan sitä lohikeittoa itsenäisyyspäivänä!