Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Jääkäriliike merkittävä Suomen itsenäisyydelle

MERIKARVIA Korsutuvan lämmössä noin 70 kuulijaa sai selkoa jääkärien merkityksestä Suomen itsenäistymisessä. Tietokirjailija Jyrki K. Talvitien historiallinen katsaus koski – ei vain Suomen – vaan koko Euroopan tilannetta alkaen aina 1323 Pähkinäsaaren rauhasta ja jatkuen Suomen itsenäistymiseen asti. –Ylioppilaiden, ja akateemisesti koulutettujen pienessä piirissä ajatus itsenäistymisestä iti jo 1914. Pohdittiin sotilaskoulutuksen hankkimisesta ajatuksena irtautumisesta Venäjän vallan alaisuudesta. Oppia tiedusteltiin Ruotsista, joka kuitenkin kieltäytyi. Saksa antoi, ja sinne ensimmäiset vapaaehtoiset suuntasivat oppia saamaan vuoden 1915 alussa, luennoi Talvitie. Suomalaiset jääkärit taistelivat Saksan rinnalla ensimmäisessä maailmansodassa. Syksyllä 1917 katsottiin ajan olevan otollisen itsenäistymiselle ensimmäisten jääkärien tullessa Suomeen. Tulon piti tapahtua salassa. Siihen perustui myös jääkäreitä ja aseita kuljettaneen S/S Equitun matka. Näin ensimmäisiä jääkäreitä saapui Suomeen pieninä ryhminä pääjoukon saapuessa Vaasaan 25. helmikuuta vuonna 1918. –Jääkäriliikkeellä oli tuolloin keskeinen merkitys Suomen itsenäistymiselle, päätti Talvitie luentonsa. S/S Equityn 2.matkasta ja Revelin muistomerkistä kertoi JP27:n perinneyhdistys Satakunnan puheenjohtaja Alpo Vehanen . Laivaa odotettiin jo aiemmin, mutta vasta 8.12.1917 kalastaja Mauri Rantanen näki valomerkit mereltä. Kovan työn jälkeen kalastajapaatti saatiin vesille ja operaatio saattoi alkaa. Apujoukoissa olleet Wäinö Gustafsson (myöh. Kalanti) ja Jalmari Mahlamäki pääsivät höyrylaivan viereen. Pienellä paatilla kahdessa erässä Rantasen kotisaarelle Aspuskeriin kuljetettiin 21 jääkäriä, 2 konekivääriä, 20 kivääriä, pistooleita, ammuksia, kranaatteja ja kahden radiovastaanottimen akut. Kolmen päivän jälkeen jääkärit levittäytyivät Lounais-Suomeen koulutustehtäviin. –Jääkärimuistomerkki paljastettiin 20.11.1994, ja se sijaitsee nykyisin Veteraanipuistossa. Revelin saareen on syksyllä pystytetty opastinviitta, joka opastaa muistomerkin oikeaan osoitteeseen, Veteraanipuistoon. Merikarvialta jääkäreihin osallistui kaksi nuorta miestä. Erkki Vanhatalo selvitti luutnantti Arvo Liuskallion elämäkerran. Juha Seppä avustajanaan Aleksi Elovaara toi esille vääpeli Paavo Haanpään osallistumisen eri tehtävissä jääkärinä ja talvi- ja jatkosodan tehtävissä. Haanpää oli yksi niistä henkilöistä, jotka olivat vastaanottamassa ja tunnistamassa vainajia. –Voin vain kuvitella, mitä Paavo Haanpää koki silloin kun oli tunnistamassa 28.6.1944 Talissa kaatunutta poikaansa Penttiä, Juha Seppä kertoi. Jääkäriseminaari käynnistyi Merikarvian puhallinorkesterin soittaessa Jääkärimarssin Petri Tähkäsen johdolla Veteraanipuistossa. Marssin jälkeen jääkärien muistomerkille laskettiin seppele.