Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Kalatalousaktivaattorin mielipide: Ammattikalastajien hätähuuto

MIELIPIDE Yli puolet Suomen rannikon päätoimista kalastajista on joutunut luopumaan ammatistaan 2000-luvulla. Kuluvan vuoden aikana elinkeino on ajautunut yhä syvempään kriisiin. Kaiken kehitystyön ja jatkuvuuden suurimpana esteenä ovat kestämättömän suuret hyljekannat. Myös merimetso on ongelma. Samalla kun kalastajamäärä on romahtanut, Itämeren harmaahyljekanta on yli kolminkertaistunut ja merimetsokanta monikymmenkertaistunut. Molemmat lajit ovat saavuttaneet suotuisan suojelun tason jo 2000-luvun alkupuolella. Uusimman tutkimuksen mukaan niillä on vaikutusta rannikon kalakantoihin (Hansson ym. 2017).  Tällä hetkellä hylkeet estävät kalastuksen kokonaan, tai kalastajille jää vain revityt kalat ja pyydykset. On jo pitkään ollut selvää, että kysymyksessä eivät enää ole yksittäiset ongelmahylkeet vaan aivan liian suuri kanta. Kun yksi hylje poistetaan pyydykseltä, uusi on paikalla jo samana päivänä. Hylkeenkestävät rysät eivät ratkaise ongelmaa; ne eivät sovellu kaikille kalalajeille eivätkä kaikille alueille, eikä mistään pyydyksestä ole apua, jos alueella ei ole kaloja. Yksikin hylje pyyntialueella riittää karkottamaan kalat. Mitkään tekniset keksinnöt eivät yksinään auta, kun eläimiä on liikaa.  Vuosi 2016 oli Saaristomeren rannikkokalastuksen historiassa huonoin lähes 30 vuoteen, ja kuluva vuosi on sitäkin huonompi. Monella saattaa olla tiedossa hyljesietokorvauksen takaisinperintä, koska kaikista ponnistuksista huolimatta kalastus ei enää onnistu, ja tulot jäävät alle tukikelpoisuusrajan. Hätä on suuri. EU:n hyljetuotteiden markkinointikielto on romahduttanut kiinnostuksen metsästykseen. Haaskaamme oman resurssimme, ja markkinoillamme olevien hyljetuotteiden nahkat tuodaan Grönlannista. Samoin haaskaamme omat kalavaramme, ja syömme virolaista kuhaa, norjalaista lohta ja vietnamilaista pangasiusta. Tämäkö on sinistä biotaloutta?  Jos me suomalaiset haluamme syödä kotimaista villikalaa myös tulevaisuudessa, nyt on päätösten aika. Lähes kaksi vuosikymmentä kestäneet keskustelut, mietinnöt ja toiveajattelu eivät ole tuottaneet tulosta. Ilman tekoja niille ei jatkossa ole tarvettakaan. Ammattikalastajat eivät kestä enää. Maria Saarinen Kalatalousaktivaattori, Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä Parainen Timo Saarinen Isännöitsijä Airiston-Velkuan kalastusalue Turku " Jos me suomalaiset haluamme syödä kotimaista villikalaa myös tulevaisuudessa, nyt on päätösten aika." Maria Saarinen, Timo Saarinen