Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Annu Valonen kolumnoi: Lepo vaan

Mikäli joulu oli stressaava, välipäivät ovat ihmisen parasta aikaa. Kaikki vuoden työt on tehty, tuloksista voi nauttia ja olla vaan, katsella ikkunasta ulos kun lumihiutaleet leijailevat ja muodostavat kinoksia. Iloita yhdessä ripustetuista jouluvaloista, punaisista tonttuverhoista, koristellusta joulukuusesta, joka ei ihan vielä karista neulasiaan, olla kynttilänvalossa. Kaukosäädin toisessa ja konvehti toisessa kädessä nauttia joulun kauneudesta, ihmisistä ja kaikista luomakunnan olennoista ympärillä. Olla kiitollinen kaikesta siitä mitä on saanut ja kärsivällinen sen suhteen, mitä ei vielä ole saanut ja haaveista jotka eivät ihan vielä ole toteutuneet. Voidaan hämärän hyssyssä välipäivinä kaikessa rauhassa pohdiskella lepäämisen tärkeyttä. Erään vanhan viisaan tietäjän sanoja siteeraten: ”Happiness is available, please help yourself”. Vapaasti suomentaen: ”Onnellisuus on tarjolla jokaiselle, vassokuu bara”. Katson luontoa joka sekin on nyt miltei täydellisessä pysähtyneisyyden tilassa. Lehdettömät puut jähmettyneenä, koko maanpiiri jään ja lumen peitossa vetäytyneenä talvilevolle uinahtaneena, valmistautuen uuteen kasvukauteen. Tämä hiljentyminen voi ihmisellekin olla henkisyyden ja hengellisyyden aikaa. Mahdollisuus kerätä jotain aineetonta itselleen talven pimeiden kuukausien aikana. Otetaan luonnosta oppia ja maltetaan olla hötkyilemättä tulevaa, sillä nyt on aika rauhoittua. Välipäivinä ei tarvitse edes pukeutua, jollei halua. Voi rauhassa käyskennellä surutta vaikka koko päivän pyjamassa, pattereilla toimivat poronsarvet päässä. Katsella uudelleen läpi saadut joulukortit ja palauttaa mieleen hyviä muistoja niiden antajista. Ihailla joululahjoja ja kenties vaihdella niitä muiden perheenjäsenten kanssa, jos siltä tuntuu. Joulun välipäivinä voi tehdä ehkä muutaman satunnaisen venyttelyliikkeen, käydä kävelyllä ja viedä hautausmaalle kynttilät, muistaen vainajat ja heidän maallisen aherruksensa sekä kaiken katoavaisuuden. Kirjoittaja on Merikarvian kulttuurisihteeri "Otetaan luonnosta oppia ja maltetaan olla hötkyilemättä tulevaa."