Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Abiturientti Antti Heinonen: Juhlavuosi teki hyvää koulun arkeen

JUHLAPUHE Tiesittekö, että Suomen itsenäistymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. No aivan varmasti tiesit. Eihän siltä ole voinut välttyä, nyt kun jokainen kunta, yritys ja ihminen on ottanut osaa Suomi100-tapahtumiin. Ne ovat varmasti tuoneet suomalaisia yhteen eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Ne ovat saaneet meidät kaikki juhlimaan itsenäistä Suomea ylpeänä – ja yhdessä. Meillä täällä koulussa se on näkynyt esimerkiksi kevään teemaviikkoina. Yläkoulun puolella neljän ärrän teemalla: ruisleipä, rasismi, rakkaus ja roottori. Lukiossa teemoina olivat neljä ässää: sauna, salmiakki, suvaitsevaisuus ja kärlek (=rakkaus). Mieleeni heräsi ajatus, että miksi emme saman tien viettäisi Suomi101-vuotta heti perään. Ovathan miltei kaikki suomalaiset panostaneet johonkin uuteen "ihan vain juhlavuoden kunniaksi". Olisihan se loistavaa, jos panostaisimme joka vuosi johonkin uuteen. Saisimme kauan kaivattua kehitystä tänne korpeen. Suomi101-teemana olisi kai itsenäistymisen alkutaival, joka oli suomalaisille hyvin haasteellinen. Onnistuimmehan noin neljä viikkoa Venäjän tunnustaman itsenäisyyden jälkeen aloittaa sisällissodan. Ensi vuonna tulee siis kuluneeksi 100 vuotta sisällissodasta. Siihen ajauduimme, kun kahdessa eri ryhmässä - valkoisissa ja punaisissa - virisi halu Suomen hallitsemisesta. Jännitteet paisuivat miltei neljä kuukautta kestäneeksi sodaksi. Nykyään voimme onneksemme sanoa tuon 100 vuotta sitten syntyneen kuilun tasoittuneen. Politiikka ei ainakaan enää jaa kansaa kahtia. Muta tarkoittaako tämä, että olisimme kaikesta täysin yksimielisiä? Nykypäivän sana tuntuu olevan EI. Ei rasismille, ei turvapaikanhakijoille, ei fossiilisille polttoaineille, ei tulimyllyille, ei johtajien ylisuurille palkoille, ei duunareiden huonolle kohtelulle. Ihmisryhmät ovat jakautuneet arvojen osalta. Lokakuussa äärioikeistolainen liike, joka on totuttu liittämään väkivaltaisuuksiin, järjesti Tampereella mielenosoituksen. Ongelmia, kuten hyökkäysyrityksiä ja junaliikenteen pysähtymisen, aiheuttivat kuitenkin heitä vastustaneet ihmiset. Hämmästyksekseni huomasin, että ihmiset joiden olin ajatellut olevan rauhan kannalla, voivat suutuspäissään aiheuttaa myös ongelmia. Järkevä keskustelu ja asian puiminen unohtuvat. Ääriajattelu päämäärästä huolimatta tuottaa aina ongelmia. Niinpä Iltalehden kommenttiosastossa ajatuksiaan huutavat vain ääripäät. Enemmistö ei halua lähteä mesomaan – niinpä Suomi näyttää kahtiajakaantuneemmalta kuin se onkaan. Miksi hiljainen enemmistö ei sitten ota kantaa? Meneekö meillä siis tosiaan niin hyvin, ettei suurimman osan tarvitse ottaa kantaa asioihin? Kyllä! Voisin sanoa, että meillä menee hyvin. Kenenkään meistä ei viime yönä tarvinnut paeta hurrikaania toiseen osavaltioon. Kenenkään meistä tuskin tarvitsi mennä viime yönä nälkää näkevänä nukkumaan. Eikä kenenkään meistä tarvinnut viime yönä hylätä kotiamme eikä paeta jatkuvia pommituksia satojen kilometrien päähän. Marraskuussa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan onnellisinta kansaa. Siinä missä Euroopan onnettomimmat ihmiset ovat kouluarvosanalla vitosen luokkaa, suomalaiset yltävät omasta mielestään yli kahdeksan. Voimme siis tosiaan todeta elävämme yhdessä "maailman parhaista maista". Lopuksi, Yhdysvalloista Suomeen muuttaneen Fernando Mirandan näkemys suomalaisuudesta: "Kesällä pidetään lomaa ja lauantaisin mennään saunaan. Syksyllä kaikki käyvät marjastamassa ja sienestämässä salatuissa paikoissaan. Se on kuin satukirjasta". Hyvää itsenäisyyspäivää! "Eikä kenenkään meistä tarvinnut viime yönä hylätä kotiamme eikä paeta jatkuvia pommituksia satojen kilometrien päähän. Antti Heinonen