Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Sataeduun jäi vain yksi rehtori – ammatillisesta koulutuksesta säästetty hurjasti

Sataedun rehtori Anne Laine on melkoinen uraohjus. Hän aloitti 11 vuotta sitten Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen projektityöntekijänä. Parin vuoden päästä hänet oli valittu oppilaitoksen apulaisrehtoriksi, sitten rehtoriksi, seuraavaksi Sataedun toimialarehtoriksi, ja tänä vuonna hän aloitti työnsä koko Sataedun rehtorina. – Olin työskennellyt 17 vuotta Sastamalan koulutuskuntayhtymässä, ensin opettajan ja lopuksi rehtorina. Halusin kokeilla jotain uutta. Kysyin töitä Harjavallasta, ja sillä tiellä ollaan, hän kertoo. Työ ammatillisen koulutuksen alalla on viime vuosina ollut siinä mielessä raskasta, että valtion säästökohteet ovat osuneet koulutukseen ja yhteistoimintaneuvotteluja on käyty ahkerasti. Vuosina 2013–2017 rahoitus väheni 30 prosenttia. – Tänä syksynä käytiin kolmannet yyteet. Kyllähän nämä neuvottelut yleensä ovat vaikeita, kun pitää valita, millaista osaamista jatkossa tarvitaan. Alan säästöt ovat johtaneet myös siihen, että hallintoa on vuosi vuodelta kevennetty. Ennen Sataedussa oli kaikilla eri oppilaitoksilla omat rehtorit. Nyt olen vain minä jäljellä rehtori Hannu Mansikkakorven jäätyä eläkkeelle viime syksynä. Sataedun Kankaanpään yksikköön kuuluu lisäksi Parkanon yksikkö, jossa alkoi logistiikka-alan koulutus tänä syksynä. Lisäksi Sataedulla on toimipaikat Ulvilassa, Raumalla, Kokemäellä, Nakkilassa, Harjavallassa, Huittisissa, Tampereella ja Turussa. Opiskelijoita on noin 3000. Alueiden kunnat omistavat oppilaitoksen. – Totta kai lukiot ovat tärkeitä, mutta kyllä ammatillista koulutustakin tarvitaan. Robotit eivät vielä tee kaikkea työtä. Mielestäni on tärkeää, että nuoret pääsevät opiskelemaan mahdollisimman lähelle kotipaikkakuntaansa. Haasteena on Satakunnan väkimäärän vähentyminen. – Pohjois-Satakunnan väestönkehitys ajalla 1993–2016 on ollut -19,5 prosenttia, ja Kankaanpään seudulla syntyneitä oli noin 200 vähemmän. Fakta on, että täällä tarvitaan maahanmuuttoa, että saadaan tarpeeksi työntekijöitä eri aloille. Tänä vuonna voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi ei rehtoria pelota. – Meillä on oikeastaan jo nyt toteutettu niitä asioita, joita uudistuksessa painotetaan. Esimerkiksi opiskelijoiden yksilöllisiä suunnitelmia on laadittu ennenkin. Mielestäni yrityksissä on turhaan kavahdettu ajatusta, että opiskelijat tulevat työpaikkoihin oppimaan. Jo ennestään tätä on tehty niin, että melkein koko tutkinnon on voinut suorittaa työtä tekemällä. Tietysti myös oppilaitoksen itse täytyy kouluttaa. Siihen tarvitaan ihmisiä ja sitä myöten rahaa, eli säästäminen ei enää onnistu. Uutta reformissa on jatkuvan haun alkaminen. – Nyt voi milloin tahansa käydä kysymässä opiskelupaikkaa, ja niin kannattaa tehdäkin. Sataedulla on pitkä kokemus tietoverkon kautta opettamisesta. – Jopa hoitotyötä voidaan opettaa verkon kautta. Sataedu on kouluttanut esimerkiksi Attendon hoivakoteihin palkattuja filippiiniläisiä verkon avulla. Ammattikoulusta valmistuvilla on Laineen mukaan paljon kysyntää. – Esimerkiksi metalliala työllistäisi paljon enemmän kuin meiltä valmistuu. Myös rakennus- ja ravitsemusalan ammattilaisista on kysyntää. Hoitoala puolestaan on vetänyt hyvin jo vuosikausia, Liane toteaa. Satakunnan koulutuskunta- yhtymä Sataedu on toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä koulutuskuntayhtymä. Noin 3 000 opiskelijan koulutuksesta ja palveluista sekä alueellisesta kehittämistyöstä vastaa lähes 300 työntekijää. Opintoaloja ovat esimerkiksi: media-ala, hotelli-, ravintola-, catering- ja puhdistusala, kone- ja tuotantotekniikka, kuvallinen ilmaisu, kone- ja tuotantotekniikka ja liiketalous.