Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Sitkeys palkitaan, vakuuttaa tutkijatohtori Tenkanen

Merikarvialaisjuurilta ponnistanut Henrikki Tenkanen ei lannistunut, vaikkei päässyt yliopistoon haluamalleen linjalle ensimmäisellä, eikä toisellakaan yrittämällä. Välivuodet hän kävi töissä ja luki ahkerasti. Viimein ovet yliopistoon ja maantieteen koulutusohjelmaan avautuivat avoimen yliopiston kautta. Musikaalisesta kanttorin pojasta ei tullut muusikkoa, vaan lopulta 32-vuotias tutkijatohtori. Mies muistaa kouluvuosiltaan, ettei opiskelu aina maittanut. Yläaste ja lukioaikana hän pelasi pesäpalloa, soitti kitaraa ja lauloi bändissä sekä kävi ahkeraan Tauno Koskisen musiikkitunneilla. Parina kesänä nuorukainen oli mukana Ouraoopperassa laulavana ja tanssivana veneentervaajana. –Veneessä oli lopulta monen sentin kerros tervaa, kun sitä joka esityksessä tervattiin, hän naurahtaa. Opiskelukipinä iski lukion loppupuolella. Maantietoa opetti Heikki Reivinen, ja aine kiinnosti Henrikkiä, englannin lisäksi. Maantieteestä lopulta tulikin hänen ammattinsa, ja englanti toimii jokapäiväisenä työskentelykielenä. Ennen yliopistoa Henrikki työskenteli muutto- ja varastomiehenä, sekä myyjänä Punavuoren rautakaupassa. Sen jälkeen hän teki opiskeluunsa liittyviä töitä Karttakeskuksella. – Toimin samaan aikaan tutkimusapulaisena yliopistolla. Sekä graduni että väitöskirjani ohjaajana toimi professori Tuuli Toivonen . Tutkimukset ovatkin lähteneet mukavasti liikkeelle, sillä muutaman tutkijan ryhmästä on kasvanut 15 hengen tutkimuslaboratorio Henrikin työskentelyaikana. Mitä sitten tutkitaan? –Teemme saavutettavuustutkimusta, jossa pyrimme laskennallisesti ymmärtämään, miten ihmiset pääsevät liikkumaan paikasta toiseen eri kulkumuodoilla. Tutkimme esimerkiksi, millainen vaikutus uudella länsimetrolla on ihmisten arkiliikkumiseen. Kansallispuistot ovat tärkeitä kumppaneita ja Suomessa yhteistyössä toimii Metsähallitus. –Tutkimme turistien aktiviteetteja sekä kävijämääriä Etelä-Afrikan ja Suomen kansallispuistoissa. Etelä-Afrikassa niitä on 21 ja Suomessa 39. Tavoitteena on selvittää, pystyisikö somea käyttämään kalliiden ja vaivalloisten haastattelujen korvikkeena. Tutkijan suunnitelmissa on lähteä ulkomaille pariksi vuodeksi. – Meitä kannustetaan lähtemään ulkomaisiin yliopistoihin, jotta näkisimme erilaisia tapoja tehdä työtä. Työhön kuuluu myös opettaminen, ja Tenkanen opettaa opiskelijoille paikkatietomenetelmiä ja tekee keikkakursseja eri tahoille sekä englanniksi että suomeksi. Hän miettii, miksi hän lähti lukemaan “mantsaa”. – Olen aina tykännyt kartoista ja maailmaa koskevasta tiedosta. En olisi silloin arvannut, että innostun näin pitkälle opiskelemaan. Nykyään väitöskirjan tekeminen on tosin hieman toista kuin aiemmin, jolloin se oli lähes elämäntyö. Nykyään se on yksi askel, että voi tehdä tutkimustyötä; maisterin jatkumo. Mies sanoo, että niillä aineilla joita kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, on painava rooli siinä mitä pääsee myöhemmin opiskelemaan. – Jo 16–18 -vuotiaana pitäisi tietää, mitä haluaa isona tehdä. Näin nuorten ihmisten harteille asetetaan paljon paineita. Hänen mielestään kaikessa tekemisessä pitäisi muistaa pyrkiä sitä kohti, mikä kiinnostaa. – Menestyminen vaatii lahjakkuuden lisäksi kovaa työtä. Tutkija kannustaa nuoria ennakkoluulottomuuteen. – On tärkeää tutkailla itselle tuntemattomiakin aiheita ja kiinnostua sekä katsoa “oman boxin” ulkopuolelle. Uteliaisuus on hyväksi ja vaikkei koulunkäynti aina tunnu mielekkäälle, koulutuksella pääsee elämässä pitkälle. Matemaattisista aineista on hyötyä, ja ohjelmointitaitojakin kannattaa kartuttaa jo hyvissä ajoin. –Jos osaat ohjelmoida, sinut tullaan repimään koulun penkiltä töihin, hän vinkkaa. Henrikin äiti asuu Merikarvialla, ja kesäinen Ouran loma mahtuu aina kiireisen miehen kalenteriin. –Jouluna tykkään kierrellä kylällä. Yleensä tulee aina käytyä kääntymässä koulun pihalla.