Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Osmo Santala: Kynttilänpäivän sana

Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, että Jeesus vietiin 40 vuorokauden ikäisenä temppeliin. Mooseksen lain mukaan Maria uhrasi silloin puhdistusuhrin. Näin Luukas: "Ja katso Jerusalemissa oli mies nimeltä Simeon. Hän oli hurskas ja jumalallinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta ja Pyhä henki oli hänen päällänsä. Ja Pyhä henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa ennekuin oli nähnyt Herran voidellun. Ja hän tuli hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle kuten tapana oli lain mukaan, otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi: Herra nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille". Tämän tapauksen muistiksi vietämme kynttilänpäivää (helmikuun 2. päivä, arkipäivän sattuessa seuraavana pyhänä, joka tänä vuonna on 4.2.) Katolisen kirkon piirissä päivästä tuli suuri puhdistusjuhla. Sen vuoksi kaikki pahaa karkottavat kirkolliset kynttilät vihittiin koko vuoden tarpeiksi helmikuun toisena päivänä. Tapahtumaa sanottiin kynttilämessuksi. Usko kynttilän suojaavaan voimaan oli suuri. Niinpä se sytytettiin esimerkiksi silloin, kun talo oli suojeltava palolta tai salamaniskuilta. Tuli oli valo, joka puhdisti ja jota kaikki paha ja pimeä pelkäsi. Myös kuoleminen oli helpompaa, kun sai pidellä vihittyä kynttilää kädessään. Uskonpuhdistuksen tapahduttua ei voitu heti poistaa kaikkia katolisia tapoja. Kansalle vain selitettiin, että näissä kynttilöissä ei ollut mitään voimaa. Ne muistuttivat kuitenkin muunlaisesta valosta, Jeesuksesta Kristuksesta. Hänestä vanha Simeoni sanoi, että Jumala on valmistanut hänet valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille. Menneinä aikoina kynttilä oli tärkeä valon lähde. Nykyisin käytämme kynttilöitä mielellämme luodaksemme sen valon avulla tunnelmaa ja saadaksemme kotiimme viihtyisyyttä. Me puhumme kuvaannollisesti, kun sanomme, ettei pidä kätkeä kynttiläänsä vakan alle. Sillä tarkoitamme, että jos meillä on lahjoja, kykyjä ja taipumuksia, ne pitää ottaa käyttöön, hyödyksi muille ja kunniaksi Jumalalle. Vapahtajamme, anna meidän olla valona ihmisten edessä sanasi mukaan, että he meidän tekojemme takia ylistäisivät Sinua. Amen. Virsi 46:1,6