Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Merikarvialla kirkosta eroavat useimmin nuoret aikuiset – nykyään ihmiset tuntuvat karsastavan kaikkia instituutioita

Vuosittain kirkosta eroaa Merikarvialla parisenkymmentä ihmistä. Vuosi 2016 oli erotilastojen valossa pahin; tuolloin kirkosta erosi 32 ihmistä. Kirkkoherra Tom Brobergin mukaan kirkosta eroaminen on kiihtynyt sen jälkeen, kun uusi kirkkolaki mahdollisti sähköisen eroilmoituksen. –Vuonna 2003 voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki mahdollisti sen, että kirkosta eroamista ei tarvitse perustella mitenkään. Ei tarvitse edes tulla käymään kirkkoherranvirastossa, vaan eroilmoituksen voi täyttää netissä. Sitä ennen kirkosta eroajan piti käydä keskustelemassa asiasta kirkkoherran kanssa, Broberg sanoo. Samana vuonna alkoi Internetin Eroa kirkosta -kampanja. Alkuvuosina sillä ei ollut suurta vaikutusta Merikarvialla, mutta vähitellen kampanja on alkanut purra, ja kirkosta erotaan tasaiseen tahtiin. Kirkkoherran mukaan useimmin kirkosta eroavat nuoret aikuiset. Tämä siitäkin huolimatta, että suurin osa ikäluokasta suorittaa rippikoulun. –Nuoret saavat rippikoulusta myönteisiä uskonnollisia elämyksiä, mutta rippikoulun jälkeen nuoret eivät ole kovin paljoa seurakunnan kanssa tekemisissä, vaikka täällä nuorten iltoja järjestetäänkin. Jonkun verran kirkosta eroaa Merikarvialla varakasta väkeä. –Rikkaat pääsevät etelään ilmankin — mutta keskituloiset laskevat pääsevänsä etelän reissulle sillä summalla, mikä menisi kirkollisveroon, kirkkoherra toteaa. Uskonnon merkitys vähenee. –Esimerkiksi vuonna 2014 Iltalehden kyselyssä vain 55 prosenttia suomalaisista ilmoitti, että he uskovat Jumalaan. Aikaisemmin sama luku on ollut yli 70 prosenttia, Broberg hämmästelee. Kirkollisveron välttäminen on kirkosta eroamisen tärkein syy. Lisäksi ihmiset perustelevat eroaan kirkosta sillä, etteivät he tunne kirkolla olevan minkäänlaista merkitystä heidän elämässään. –Ihmiset sanovat, etteivät he ehdi käymään seurakunnan tilaisuuksissa. Lähes yhtä moni pitää kirkkoa liian vanhoillisena. Toisaalta pieni joukko pitää kirkkoa liian liberaalina. Kirkko on puun ja kuoren välissä. Toisaalta tulisi pitää kiinni perinteistä, toisaalta pitäisi pysytellä ajan tasalla maailman ympärillä muuttuessa. Brobergin mielestä arkkipiispa Kari Mäkisen liberaalit mielipiteen ilmaukset ovat hyödyttäneet kirkkoa. –Mäkisen kommentointi on ollut kömpelöä ja aiheuttanut hämmennystä kirkon piirissä. Loppujen lopuksi Mäkinen on kuitenkin tuonut kommenteillaan kirkkoa lähemmäs suvaitsevaista nyky-yhteiskuntaa. Kirkkoherra kertoo seuranneensa netissä vellovia keskusteluja ja huomanneensa, että nykyajan ihmiset irtaantuvat mielellään kaikista instituutioista. –Jos olisi mahdollista erota kunnasta tai jopa valtiosta, moni varmasti tekisi sen verot välttääkseen. Kirkko joutuu tässä tilanteessa kärsijäksi, koska kirkosta eroaminen on niin helppoa, Broberg tuumaa. Kirkkoherra toivoo, että ihmiset ajattelisivat, mitä kirkosta eroaminen lopulta merkitsee paikalliselle seurakunnalle. –Pahiten jäsenkato ja verotulojen väheneminen vaikuttaa lapsi- ja nuorisotyöhön. Siitä päästä aletaan palveluita karsimaan, jos rahat ovat vähissä. Kirkkolain mukaan seurakunnassa on oltava kirkkoherra, diakoni ja kanttori. Kaikesta muusta voidaan luopua ja hankkia välttämättömiä palveluita sopimalla yhteisistä viroista tai hankkia kiinteistötyövoimaa ostopalveluna. Vaikka kirkosta eroaminen on kiihtynyt, valtaosa paikkakunnan väestä edelleen kuuluu kirkkoon. Seurakunnan jäsenluku on 2589. Luku on edelleen yli 80 prosenttia kunnan asukkaista. "Vuonna 2003 voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki mahdollisti sen, että kirkosta eroamista ei tarvitse perustella mitenkään. Eroilmoituksen voi täyttää netissä.