Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mystisen näköisiä tyyppejä Merikarvialla – Kalevalaista meininkiä Alakylän pajassa

Kaksi pitkätukkaista kaveria on reilun vuoden päivät majaillut Alakylässä. Pitkine partoineen kaverit näyttävät jostain Kalevalan sivuilta repäistyiltä. Toiselta mieheltä löytyy myös kansainvälistä ilmettä, sillä jamaikalaiset rastat koristavat hänen hiuksiaan. –Emme ole homoja. Se taitaa olla ensimmäinen asia, jota ihmiset miettivät, kun kuulevat meistä, Pasi Tapio Lähteinen juttelee naureskellen. He ovat vanhoja opiskelukavereita, jotka halusivat yhdessä harjoittaa yhä harvinaisemmaksi käyvää kyläsepän ammattia. Lähteisen työtoveri Tomi Dietrich asustaa itse asiassa kahta kotia, sillä hänen perheensä asuu Ahlaisissa, missä heillä on alpakkatila. Vaimon lisäksi hänen perheeseensä kuuluu alle vuoden ikäinen vauva. –Olen noin puolet viikosta täällä Merikarvialla ja toisen puolen Ahlaisissa perheeni parissa, Dietrich kertoo. Alakylässä myynnissä olleesta paikasta he eivät olleet nähneet ilmoitusta, mutta ollessaan ajelulla paikkakunnalla, he huomasivat Myydään -kyltin ja päätyivät ostamaan paikan. –Olimme etsimässä näiltä seuduilta sopivaa pajan paikkaa, ja tässä vuonna 1934 rakennetussa talossa hintaluokka oli sellainen, että pankki suostui myöntämään meille lainan, Lähteinen kertoo. Talon kunnostus on sujunut miehiltä näppärästi, sillä Pasi on sähköalan ja Tomi puolestaan rakennusalan ammattilainen. Pihalla sijaitsevaan entiseen navettarakennukseen he ovat rakentaneet pajan ahjoineen. Pajassa he valmistavat metallista esimerkiksi koruja, koriste-esineitä ja työkaluja, joita he sitten käyvät myymässä tapahtumissa ja markkinoilla eri puolilla Suomea. Suunnitelmissa on myös järjestää erilaisia kursseja perinteisistä käsitöistä kiinnostuneille. He opettavat muinaistekniikan artesaanitaitoja. Metallin takomisen lisäksi he osaavat käsitellä puuta, nahkaa ja luita. Mielenkiintoisia pääkalloja onkin heti eteisessä odottamassa tulijaa. Nahasta syntyy esimerkiksi vöitä ja lompakoita. –Kurssien järjestämistä rajoittaa se, että tilamme ovat melko pienet. Kovin suuria ryhmiä tänne ei pysty ottamaan, he toteavat. Lisäksi he ovat suunnitelleet tekevänsä ihan perinteisiä kyläsepän töitä ja korjata esimerkiksi maanviljelijöiden työssään käyttämiä laitteita. –Aika moni maanviljelijä pystyy itse korjaamaan laitteensa, mutta jos apua tarvitaan, niin täällä sitä on tarjolla, sepät lupaavat. Jonkinlaisena matkailukohteenakin seppien paja voisi toimia. On hieno elämys nähdä, kuinka metalli taipuu taitavien miesten käsissä. Lähteinen ja Dietrich ovat Suomessa melko harvinaisia muinaistekniikan taitajia. –Alan koulutusta ajetaan alas. Oppilaitoksemme Mynämäellä on jo suljettu. Raisiossa tarjotaan vielä joitakin kursseja, mutta pääpaino on kouluttaa väkeä nykyaikaisen metalliteollisuuden palvelukseen, he kertovat. Kalevalainen mielleyhtymä miesten kohdalla ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä kalevalaisilta vaikuttavat miehet ovat aidosti kiinnostuneita Kalevalasta ja muinaisen Suomen henkisestä kulttuuriperinnöstä. Maaseudun asukkeina heitä kiinnostaa omavaraisuus. –Viljelemme mahdollisimman paljon itse. Tarkoituksena olisi ruveta harrastamaan myös metsästystä, he suunnittelevat. Katso video kyläseppien pajasta Merikarvia-lehden nettisivulta osoitteesta: www.merikarvialehti.fi