Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Uskonnon sijaan katsomuskasvatusta – saako päiväkodissa enää lausua ruokarukousta?

Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat astuivat voimaan kunnissa viime syksynä. Entisen päivähoidon uskontokasvatuksen sijaan kasvatussuunnitelmassa puhutaan nyt katsomuskasvatuksesta. Siihen sisältyvät uskonnot, erilaiset katsomukset, kuten myös uskonnottomuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvatuksen tulee olla luonteeltaan yleissivistävää, eikä se voi sisältää yhden uskonnon harjoittamista eikä opettamista. Onko siis esimerkiksi ruokarukouksien lausuminen nyt kielletty, päivähoidon johtaja Sinikka Oikarinen ? –Kyllä ruokarukouksen voi edelleen lausua, jos se sopii lasten vanhemmille. Kaikkien lasten vanhempien kanssa käydään vasu-keskustelut, ja niissä selvitetään, miten he suhtautuvat uskontoon. Useimmat vanhemmat täällä Merikarvialla arvostavat perinteisiä, suomalaisia arvoja, Oikarinen sanoo. Anna Tuomisaaren päiväkotiryhmässä uutta kasvatussuunnitelmaa toteutetaan niin, että ruokarukouksen sijaan lausutaan loru: Kukko puuroa keitti . Samalla lorua lausuessa tehdään tukiviittomia. Lisäksi ruoasta kiitetään itämaisittain kumartamalla, sillä yhdellä ryhmän lapsella on itämaiset sukujuuret. –Tässä saa samalla kansainvälisyyskasvatusta, Anna Tuomisaari toteaa. Kasvatussuunnitelman mukaan päiväkodissa tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin. Kaikkia uskontoja tarkastellaan tasavertaisesti ja arvottamatta. Pikkupyhis on päiväkodin ohjelmassa kerran kuukaudessa. Tuolloin seurakunnan lastenohjaaja Päivi Kunnasmaa-Hirvikoski käy puhumassa uskonnollisista aiheista. Ahlströmin koulussa ruokarukous lausutaan edelleen monessa luokassa. –Monissa kunnissa ruokarukouksen lausumisesta on luovuttu maahanmuuttajien suuren määrän vuoksi, mutta meillä Merikarvialla maahanmuuttajia on niin vähän, että ruokarukouksia voidaan lausua. Kenenkään lapsen ei kuitenkaan ole pakko osallistua rukouksen lausumiseen. Rukouksen tarkoitus on lähinnä auttaa lapsia rauhoittumaan hetkeksi ennen ruokailua, koulunjohtaja Timo Lindgren sanoo. Koulussa on kolme oppilasta, josta ovat valinneet uskonnon sijaan elämänkatsomustiedon. –He pystyvät olemaan mukana useimmilla uskonnon tunneilla, mutta kun tunnilla käsitellään tunnustuksellista kristinuskoa, heille annetaan elämänkatsomustiedon opetusta. Aika paljonhan uskonnon tunneilla käsitellään erilaisia eettisiä aiheita, kuten anteeksipyyntöä tai toisten huomioimista, jotka eivät ole tunnustuksellista uskonnonopetusta. Koulussa otetaan huomioon muitakin henkilökohtaiseen vakaumukseen perustuvia asioita. Koulussa on esimerkiksi paljon lapsia, jotka eivät osallistu elokuva-, teatteri- tai tanssimusiikkinäytöksiin. Kunta ja seurakunta solmivat uuden varhaiskasvatuksen yhteistyösopimuksen tänä keväänä. Käytännön yhteistyöhön ei ole tulossa suuria muutoksia. –Eihän kouluissa tähänkään saakka ole suuremmin julistettu uskonasioita. Enemmänkin uskonnonopetuksessa on tuotu esiin erilaisia eettisiä periaatteita ja pohdittu, mikä on oikein ja mikä väärin. Kyllä täällä Merikarvialla edelleen hyödynnetään paikallista seurakuntaa, ja koululaiset jatkossakin käyvät kirkossa, mutta näihin tilaisuuksiin ei kaikkien oppilaiden ole pakko osallistua. Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa on edelleen sallittua, sivistysjohtaja Jari Kosma sanoo. "Kyllä täällä Merikarvialla edelleen hyödynnetään paikallista seurakuntaa, ja koululaiset jatkossakin käyvät kirkossa, mutta näihin tilaisuuksiin ei kaikkien oppilaiden ole pakko osallistua.