Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Potut pottuina Pröttikarvialla – näin valmistat perunasta jälkiruokaa

Harvoin kokee, että tavallisen perunan paistamisesta ja keittämisestä heruu ilmoille suorastaan taivaallisen hyviä tuoksuja ja aromeja. Näin ei tosiaan tapahdukaan, mutta kokkaamisessa käytetyistä mausteista sellaisia voi saada. Lauttijärven koululla Parasta perunasta –kurssin keittiössä leijaili marttaillan alkajaisiksi tuoreen pullan tuoksu, vaikka perunakurssilla oltiinkin. Emäntä Katja Rinne oli näet pyöräyttänyt pullataikinan osanottajille tervetuliaisiksi. Lounais-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Sari Raininko availi perunankäsittelyn kokkaamisen saloja ja illan aikana sai huomata, että perunasta voi valmistaa vaikka koko menun jälkiruokineen päivineen. Perunakurssilla näytettiin, miten muheva perunalumi syntyy perunapuserrinta käyttäen ja samalla säästytään kuorimiselta. Nykymalliin riisi ja pastat ovat vähentäneet potaatin käyttöä, mutta peruna on kolesteroliton ja sisältää C- ja B-vitamiineja, magnesiumia, sinkkiä, kaliumia, kuparia ja rautaa. Sari Raininko muistutti, että parhaat vitamiinit löytyvät kuoren alta. –Nuoret suosivat riisiä, mutta onhan sitäkin keitettävä. Eksoottisin ruoka taisi olla perunagnocchit, jossa perunapallosia keitetään kiehuvassa vedessä muutama minuutti. Niiden nauttiminen tomaattikastikkeen kanssa herätti Anna-Liisa Varsamäessä Italia-kuumeen, mutta itse herkun nauttiminen palautti hänet kotoisasti “Pröttikarvialle”. –Näistä tulee mieleen ihan klimppisoppa. Suomi on kieltämättä perunamaa, sillä meillä viljellään yli 40 lajiketta. Ja pianhan on jo aika istuttaa varhaispottuja! –Peruna tuli Eurooppaan 1500-luvulla ja meille 1800-luvulla, jolloin se syrjäytti nauriin. Raininko tietää, että Irlanti ja Liettua ovat Euroopan suurimpia perunansyöjäkansoja. Suomessa tämä maukkaan mukulan kulutus on puoliintunut viime vuosikymmeninä. Jälkiruuaksi tehtiin muun muassa suussa sulavia raparperileivoksia: Perunavoitaikina: 1.5 dl perunahiutaleita 1,5 dl vettä 200 g margariinia 4 dl vehnäjauhoja Mittaa perunahiutaleet kulhoon. Lisää kylmä vesi ja anna imeytyä. Lisää margariini ja jauhot. Nypi tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan kovettua hetki viileässä. Täyte: 200 g, (n. 5 dl) raparperia, omenatkin sopivat 2 dl sokeria 1 dl mantelijauhoa Voiteluun kananmuna ja pinnalle 1 dl mantelilastuja Kuori ja paloittele raparperi pieniksi paloiksi. Sekoita kulhossa raparperijauhojen joukkoon sokeri ja mantelijauho. Kaulitse perunavoitaikina jauhotetulla pöydällä. Leikkaa levystä neliöitä (n. 10 x 10 cm) tai ota pyöreällä muotilla kakkuja. Aseta lusikallinen täytettä jokaiselle neliölle ja taita tortut kolmion tai puolikuun muotoon. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle mantelilastuja. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.