Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Sisällissodan tapahtumat ja tuntemukset muuntuivat Petri Liljan kynällä runoiksi

Kalastaja-runoilija Petri Lilja asuu keväästä syksyyn Ahlaisten Joulukarissa ja hankkii siellä kalastajan elantoaan. Talvet hän viettää Porin Toejoella ja kirjoittaa. Molemmat paikkakunnat ovat olleet kuvassa mukana lapsuudesta asti. Äiti on kotoisin Joulukarista, isä Toejoelta. Helmikuun lopulla ilmestyi Kansan sivistysrahaston / Eetu Salinin rahaston apurahalla tuettuna Liljan viides runokokoelma 1918. Myrskyn mukana . Runot vievät sisällissodan tunnelmiin. –Molemmat isoisäni, Ahlaisista ja Porista, olivat punaisten puolella ja päätyivät kumpikin vankileirille. Muuta en heidän vaiheistaan tuolta ajalta tiedä, Petri Lilja sanoo. Hänellä on kuitenkin toisen isoisän vankileirillä tekemä sormus. –Mahtaakohan olla jostain ruokapurkin reunasta, Lilja pohtii. Paitsi isoisien takia, on sisällissota aiheena kiinnostanut Petri Liljaa muutenkin. Jo edellisessä, Pysähtynyt ilta -nimisessä kokoelmassa, oli yksi tätä aihetta käsittelevä runo. 1918. Myrskyn mukana merkitsi kuitenkin Liljan aiempaan tuotantoon verrattuna aikamoista aihe- ja tyylimuutosta. Kun Liljan aiemmissa teoksissa on keskeistä ollut kauneuden ja ajattomuuden etsintä, luonto ja meri, liikutaan nyt ihan eri tunnelmissa, jotka ovat väkisinkin raskaita. –Teos syntyi kuitenkin lyhyemmässä ajassa kuin ennen. Hiomista oli vähemmän, sillä tein tässä kokoelmassa runoja aiempaa vapaammalla muodolla. Aihe myös vei mennessään. –Se ikään kuin räjähti ilmoille. Kaikki runot syntyivät viime talven aikana. Raskas aihe ei sinänsä vaikeuttanut tunteella kirjoittavan Liljan luomisprosessia. –Pystyn eläytymään kaikkeen, tällaiseenkin tunnelmaan. Aika raskaita tuntemuksia kieltämättä koin välillä. Lilja kuvitteli runokirjastaan tulevan enemmänkin sota- ja taistelukirjan, mutta hän sai huomata lopputulokseen sisältyvän selkeää sodanvastaisuutta, jopa kritiikkiä omalle puolellekin. Joko sisällissota on Petri Liljan osalta loppuun ammennettu? –Onhan se niin laaja, että lisääkin voisi syntyä, mutta tältä erää tämä on ainakin tässä. Vuosisadan takaisia tapahtumia on Petri Liljan mukaan syytä pitää esillä edelleen. –Haavat parantuvat parhaiten, kun saa sanoa ja näyttää, mitä suku on ollut ja mitä itse on. Se on paras lääke. Viime talven intensiivisen runonkirjoituskauden jälkeen tänä talvena ei ole syntynyt uusia runoja. –Olen työstänyt novellikokoelmaa sekä kirjoittanut lapsuudenmuistoistani. Kirjoittaminen on kuulunut Petri Liljan elämään jo ala-asteikäisestä asti, jolloin hän innostui ainekirjoituksesta. Myöhemmin alkoi syntyä novelleja ja parikymppisenä myös runoja. Ensimmäinen runokirja Rantojen luona ilmestyi vuonna 2009. –Jokaisesta kokoelmasta voi nousta joku runo yli muiden. Kahden kokoelmani kohdalla näistä on tehty myös runovideo. Ne voi nähdä YouTubessa. Uudesta kokoelmasta en osaa vielä tällaista runoa nimetä, Petri Lilja sanoo. Ote nimirunosta: "Ne, jotka eivät ymmärtäneet ja muutaman muunkin me ammuimme, yritimme tehdä oikein luokkamme puolesta, mutta lensimme myrskyn mukana." Petri Lilja, 1918. Myrskyn mukana; 60 sivua, Mediapinta, 2018. "Haavat parantuvat parhaiten, kun saa sanoa ja näyttää, mitä suku on ollut ja mitä itse on. Se on paras lääke. Petri Lilja Kalastaja-runoilija