Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Sukupolvenvaihdos maitotilalla: Terhi löysi isännän – lapsetkin pyörivät jo navetassa

Maitotilojen kannattavuus on kovan työn takana. Maidon tuottajahinta nousi viime vuonna 37,75 sentistä 38,31 senttiin litralta, joten nousua oli 1,5 prosenttia. Vastaavasti maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksissä nousua oli 1,6 prosenttia. –ProAgrian tähän mennessä laskettujen tietopankkitietojen mukaan maidon nettotuotantokustannukset olivat viime vuonna keskimäärin 41 senttiä litraa kohti ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 39 senttiä litraa kohti. Yrittäjän tappio oli 2 senttiä litraa kohden, sanoo johtava asiantuntija Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta. Luku on keskimääräinen. –Tilojen välillä on suuria eroja. Osa tiloista tekee oikein hyvää tulosta, Ehroth täsmentää. Kuinka maitotila pystyy ylipäätään toimimaan, jos jokaisesta maitolitrasta syntyy 2 senttiä tappiota? –Laskelmat perustuvat siihen, että yrittäjälle maksettaisiin maataloustyöntekijän palkka. Monesti yrittäjä ei siis voi ottaa täyttää palkkaa tekemästään työstä, jotta maitotilan kannattavuus säilyy, Ehroth selittää. Ehroth arvioi maitotilojen kannattavuuden säilyvän tänä vuonna viimevuotisella tasolla. Vaikka maidon hinnassa on pientä nousua vuoteen 2017 verrattuna, myös tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Maitotila ei siis ole mikään kultakaivos, mutta edelleen Merikarvialta löytyy rohkeita yrittäjiä, jotka jatkavat maaseudun perinteitä. Merikarvialta löytyy kaikkiaan 15 maitotilaa. Kuvaskankaalla Vuorelan tilalla tehtiin pari vuotta sitten sukupolvenvaihdos. Terhi Vuorela päätti ruveta jatkamaan vanhempiensa työtä. –Todella pitkään mietin asiaa. Tämä ei ollut mikään hetken impulssipäätös, agrologiksi aikanaan opiskellut Terhi sanoo. Hän oli työskennellyt tilalla jo vuosia ennen yrittäjäksi ryhtymistään. –Äitini jäätyä sairaseläkkeelle vuonna 2008 olen työskennellyt navetassa isäni apuna. Nykyisin hän pyörittää tilaa yhdessä elämänkumppaninsa Anssi Kallatsan kanssa. Vanha isäntä Arto Vuorela auttaa yhä tilan töissä. –Häneltä saamme tietotaitoa monissa tilan töissä, kuten peltohommissa ja koneiden korjauksissa. Hän on meille todella tärkeä voimavara, Anssi Kallatsa toteaa. Pariskunnalla on kaksi lasta. –Uskomme, että tässä yhdessä pärjäämme ja toivomme, että saadaan vielä jatkajakin tälle tilalle sitten aikanaan, Anssi myhäilee. Navetassa on 28 lypsypaikkaa. Lisäksi vanhassa navetassa asuu reilut parikymmentä nuorta eläintä. Kaikkiaan nautoja on lähes 60. Nykyisin lypsykarjan koko Suomessa on hieman suurempi. Keskimäärin suomalaisessa navetassa lypsetään 43,8 lehmää. Terhi ja Anssikin ovat jo ehtineet harkita nykyistä suurempaa navettaa. –Olisikin mukava, kun saisi vain vedettyä lisää tilaa navetan toisesta päästä, mutta kun ei se käy ihan niin helposti, Anssi toteaa päätään puistellen. –Kyllä se hiljaiseksi vetää. Äkkiä siihen uppoaa miljoona euroa, kun rupeaa uutta navettaa pystyttämään. Se on sellainen summa, että ei siihen ihan kevyin perustein ryhdytä, kun se pitäisi joskus maksaa poiskin, Terhi päivittelee. Viime kesän sateinen ja kylmä sää aiheutti monella suomalaisella maatilalla katastrofaalisen huonon sadon. Vuorelat onnistuivat kovan työn jälkeen saamaan suurimman osan viljasta talteen. –Meillä on pieni kuivuri, ja pari viikkoa valvoin yötä myöten, että saimme kaiken viljan kuivattua, Antti kertoo. –Tulee aina halvemmaksi käyttää oma viljaa kuin ostaa ulkoa. Viljan hinta onkin noussut selvästi tänä vuonna, Terhi lisää. Maataloustukea haki Merikarvialla viime vuonna kaikkiaan 84 maatilaa. Peltoalaa on viljelyssä 54 tilalla yhteensä 3450 hehtaaria. Viljatilojen keskimääräinen koko on 41 hehtaaria. Suomalaisessa tuotosseurantakarjassa lypsi viime vuonna keskimäärin 43,8 lehmää ja yksi lehmä tuotti 9 675 kiloa maitoa. Maito sisälsi 3,5 % valkuaista ja 4,3 % rasvaa. Lehmien keskituotos nousi edelliseen vuoteen verrattuna 133 kg lehmää kohti. Keskimääräinen tilakoko kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 lehmällä. Väkirehujen osuus ruokinnassa oli 45 %. Laitumen osuus ruokinnasta on todella pieni ja alenee tilakoon suuretessa, mutta tarkasteltaessa pelkästään kesäajan rehustusta toukokuun alusta syyskuun loppuun, laitumen osuus oli 19 prosenttia kokonaissyönnistä.