Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Pirkko Huilla neuvoo – näillä vinkeillä onnistut puutarhassa

Nyt juuri ennen silmujen tuloa on aika leikata omenapuita ja herukkapensaita. Puutarhaillassa kuultiin myös tietoisku kasvimaan ja kasvihuoneen hoidosta. Yleisö osallistui aktiivisesti kyselemällä.   Lauttijärven marttojen ja kansalaisopiston järjestämän illan asiantuntijana kylän koululla toimi puutarhuri Pirkko Huilla ja häntä haastatteli Leena-Sisko Vanhatalo . Huillan mukaan kasvihuoneen kevätkunnostus aloitetaan desinfioivalla Tolu-pesulla. –Multaa ei tarvitse vaihtaa kokonaan. Humusta saadaan tuomalla turvetta mustan mullan sijaan, puutarhuri tietää. Tomaattihuonetta ei saa suihkuttaa klo 14 jälkeen, sillä jos kasvit jäävät yöksi märäksi, voi niihin iskeä home. Multaa saa kastella illallakin. –Tomaatti vaatii aamupäiväsuihkun ja tomaattia pölytetään täristelemällä. Ruohosipulia kannattaa myös istuttaa johonkin kasvihuoneen nurkkaan, missä se lisääntyy omatoimisesti. Tärkeä asia kasvihuoneessa on automaattinen tuuletus.   Pirkko Huilla neuvoo, ettei perunaa kannata laittaa lähekkäin tomaatin kanssa, sillä niissä on samat kasvitaudit. Yleisön joukosta todettiin, että kasvusäkit ovat hyvä ja helppo vaihtoehto, esimerkiksi tomaattien kasvatukseen. Kurkku ja basilika ovat hyvät naapurikasvit, samoin kuin sipuli ja porkkana, sillä niiden haju hämää toistensa tuholaisia. Samoin toimii samettiruusu, minkä keltainen väri houkuttelee tuholaisia.   Huilla suosittelee harsotusta välittömästi kylvön jälkeen, sillä se nopeuttaa itämistä ja näin vältetään sipulikärpäset, kaalimadot ja porkkanakempit.  Porkkanalla kannattaa pitää harsoa heinäkuulle asti kemppivaaran takia. –Harso on tärkeää laittaa heti, sillä se pitää myös maan lämpimämpänä ja estää kosteuden haihtumisen. Samettiruusu jakaa mielipiteitä, mutta sen voimakasta hajua taitavat kirkonkylän etanatkin vierastaa. Pikkuruisista muurahaisista ei ole haittaa kasvihuoneessa, sillä ne eivät vahingoita mitään, mutta syövät tuholaisia ja kirvoja. Pirkko Huilla kertoi, että kasvimaan voi tehdä tasamaalle tai sitten pottumaan tapaan penkkeihin. –Juurikasvimaata pitää välillä vaihtaa ja jossakin välissä laittaa koko maa herneelle. Omenapuun sivuversoja leikataan 1/3 ja latvaversoa 2/3. Leikatessa ylin oksaan jäävä silmu on oksan alapuolella ja latvan sillä puolella, minne latvan halutaan kasvavan. Kilpalatva poistetaan, samoin kuin jyrkkäkulmaiset oksat. Kuivat oksat saa poistaa aina. Keväällä omenapuun oksat ovat taipuisia ja vastaistutettuja taimia saa taivuttaa, jotta saataisiin paremmat oksakulmat. Taivuttamiseen sopivat pyykkipojat ja hammastikut. Oksa voidaan vetää narulla alaspäin, jolloin painona voi olla sopivan kokoinen kivi tai naru, joka on sidottu maahan työnnettyyn puutikkuun. Oksan suojaksi voi laittaa kangaspalan tai vaikka sukkahousut. Tällä tavalla oksa saadaan taipumaan haluttuun asentoon. Siteet poistetaan viimeistään syksyllä. Oksien taivutus aikaistaa kukkasilmujen muodostumista. Omenapuiden leikkaus tehdään vuosittain, jolloin vältytään suurilta leikkauspinnoilta. Liian tiheässä kasvavat ja sisäänpäin kasvavat oksat leikataan pois. Tehdään lyhyin mahdollinen leikkauspinta, eikä jätetä oksantappeja. Haavapinnat suojataan esimerkiksi Lac Balsam -tuotteella. Sammaleet harjataan oksilta hellästi pois juuriharjalla, koska sammalen alla voi pesiä tuholaisten munia. Puu kasvattaa kuorisolukkoa leikkauspinnalle, mitä kutsutaan kylestymiseksi. Päärynä leikataan omenapuun tapaan keväällä, mutta mahlaa vuotavat kirsikka ja luumu vasta elokuussa, Samaan aikaan saa leikata vielä omenapuiden pikku oksia ja vuosikasvua. Herukkapensaat leikataan sadonkorjuun jälkeen, mutta jos halutaan kiihdyttää kasvua, sen voi tehdä myös keväällä. Keväällä puille annetaan ylläpitokalkitus, johon sopii myös tuhka (10 litraa aaria kohti). Lannoitetaan kloorivapaalla, vähätyppisellä lannoitteella.