Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Vaihto-oppilasvuosi voi jättää pysyvän vaikutuksen

Merikarvian lukiossa kansainvälistyminen jatkui Islannin raikkaissa tuulissa. Tapahtumarikkaine turistikohteineen islantilaiseen kulttuuriin perehtyminen onnistui mainiosti vajaassa viikossa 12.–18. toukokuuta. Hankkeen jäsenet eli Merikarvian lukiolaiset täydennettynä Siikaisten yläasteikäisillä sekä mukaan lähteneet opettajat saivat tutustua islantilaisten elämäntapoihin, luontoon ja historiaan suomalaisesta näkökulmasta. Tehtävänäni oli tehdä juttu matkastamme ja samalla haastatella kirjailija Satu Rämöä . Islannissa pääsimme näkemään mahtavia nähtävyyksiä, kuten Seljalandfossin, Skogafossin ja Gullfossin upeat vesiputoukset. Pääsimme ratsastamaan islanninhevosille ja uimaan lämpimässä vedessä Blue Lagoonissa. Tutustuimme Kultaisen kierroksen pääkohteisiin kuten Thingvellirin upeaan kansallispuistoon, Haukadalurin geysireihin sekä Keriethin kraatterijärveen. –Pääsimme hemmottelemaan makunystyröitämme mädällä hailla sekä muilla paikallisilla herkuilla. Kävimme myös tutustumassa islantilaiseen kouluun, joka oli kuin sekoitus suomalaista ammattikoulua ja lukiota. Gullfossin mahtavat kosket lumosivat niin meidät kuin muutkin turistit. Islanti jäi minulle maaksi, jossa tuli vihdoin ja viimein käytyä. Upeat maisemat, kiinnostava historia sekä ystävälliset ihmiset jäävät kyllä mieleeni. Muistoksi minulle jäi paljon muisti- ja valokuvia. Meillä oli yhtenä päivänä oppaana yli kymmenen vuotta Islannissa asunut suomalaissyntyinen kirjailija Satu Rämö, joka järjesti matkalla olleille tutustumispäivän ympäri maan pääkaupunkia Reykjavikia. Ennen Islantiin muuttamista Rämö opiskeli Islannissa vuonna 2003 vaihtovuotena. Sen jälkeen hän palasi reissailemaan Islantiin useamman kerran, koska viihtyi maassa hyvin. Islannissa hän myös tapasi nykyisen aviomiehensä. perheeseen kuuluu myös kaksi tytärtä. –Meidän ei tarvinnut kauaa miettiä, kummassa maassa asuisimme. Mieheni opiskeli Helsingissä vaihto-oppilaana ja näin tunsimme molempien kotimaat. Hän ei vetänyt minua tänne vaan halusin itse muuttaa tänne, Rämö kertoo. Rämö asui miehensä kanssa ensimmäisinä yhdessäolovuosinaan myös Espanjassa kokeillakseen, miltä yhdessä asuminen tuntui. Sen jälkeen oli helppo muuttaa Islantiin. Rämön suomalaiset sukulaiset eivät olleet tästä muutosta ollenkaan yllättyneitä, koska takana oli monta reissailtu Islannissa. Rämöllä on kaksi siskoa, joista molemmat asuvat ulkomailla. Ensimmäiset päivät Islannissa sujuivat Rämöllä hyvin, sillä hän tunsi seutua ja ihmisiä. –Olo oli helpottunut, kun pääsin muuttamaan tänne ja tiesin, ettei minun enää tarvitse reissailla, Rämö kertoo. Vaikeinta muuton jälkeen oli kielimuuri, kun Rämö ei vielä osannut kieltä. Nykyään hän vertaa islannin kielitaitoaan paremmaksi kuin nykyistä englannin kielitaitoaan. –Islannin kielessä minua yllätti eniten sanamäärä. Yhdelle asialle voi olla niin monta sanaa ja merkitystä, Rämö kertoo. Hänen mukaansa islannin kieltä opitaan nimenomaan opettelemalla. Perhe-elämä ja muu arkielämä Islannissa ei poikkea suomalaisten arjesta. Rämö kertoo islantilaisten ihmisten olevan varsin yritteliäitä, sopeutuvaisia ja pirteitä. Kahden lapsen äitinä Rämö kertoo, että kulttuuriasioissa perheessä kallistutaan enemmän islantilaisen kulttuurin puolelle. –Se johtuu siitä, että me asumme täällä, sukulaiset asuvat täällä ja kaveripiirimme asuu täällä. Minä olen se suomalainen muiden joukossa muutama ystäväni mukaan laskien, Rämö sanoo. Suomalaisuutta Rämö pitää yllä lukemalla suomalaisia kirjoja myös lastensa kanssa. Myös piirretyt ja lasten elokuvat pitävät kielestä huolta. Lapset pitävät suomen kielestä ja vierailevat Suomessa mielellään. –He pitävätkin Suomea erityisen lämpimänä maana. Suomessa olevia sukulaisia tuleekin tavattua lasten kanssa muutaman kerran vuodessa ja vastavuoroisesti Islannissa. Rämö sanoo, ettei osaa sanoa, kummasta maasta puuttuu enemmän tai on tarjottavaa enemmän. –En kaipaa Suomeen asumaan. Koen, että joutuisin luopumaan enemmästä ja saisin vähemmän takaisin, jos muuttaisin takaisin Suomeen. Islanti toimii omalla tavallaan. Julkisen liikenteen, lapsilisien, sosiaaliturvan, edullisimpien hintojen, sään sekä matalamman verotuksen suhteen Suomi olisi vaihtoehto. –Ne voisi ottaa tänne, mutta nekään eivät yksinään riitä saamaan minua palaamaan Suomeen. Mikäli Suomi ja Islanti joskus päätyisivät vastakkain esimerkiksi urheilussa, Rämö kannustaisi molempia. Ulkomaille muutto, ulkomailla asuminen, opiskelu tai ylipäätään matkustaminen kannattaa. Rämön mukaan Suomi on etuoikeutetussa asemassa siihen nähden, että suomalaiset pääsevät suhteellisen moneen maahan maailmassa. Myös ulkomaille ylipäätään pääseminen Suomesta erilaisissa merkeissä on nykyään yleistä. –Etuoikeus matkustamisessa on, että jos siitä ei pidäkään, niin aina voi tulla takaisin. Kannattaa olla mahdollisimman pitkään, ettei anna heti periksi, Rämö neuvoo. "Pääsimme hemmottelemaan makunystyröitämme mädällä hailla sekä muilla paikallisilla herkuilla. Ella Kallioinen