Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Ryhtisormus oli aikoinaan tärkeä kannustin kaikkien kaverille

Osoituksena yhteistyökyvystä, ystävällisyydestä, huomioonottamisesta ja koulumenestyksestä. Ryhtisormuksia on ajettu vuodesta 1960 lähtien, mutta monessa lukiossa perinne on katkennut. –Minun aikanani ei ole jaettu ryhtisormuksia, mutta hymytyttö- ja -poikapatsaita kylläkin, rehtori Pasi Koski kertoo. Ensimmäisen laatuaan Suomessa sai merikarvialainen Osmo Santala vuonna 1960. Hän toimi lukioaikanaan muun muassa teinikunnan puheenjohtajana. –Osuuskassan virkailijana Anneli Santavuori haki minut koululta ja linja-autolla ajoimme Poriin. Sormusta sovitettiin oikeaan etusormeen ja siihen kaiverrettiin tytön ja pojan kuvat vastakkain, Santala muistelee. Hän oli silloin lukion ekaluokalainen. Vuosikerta oli kolmas laatuaan Merikarvialla. Jo aiemmin hän oli saanut hymypatsaan. Seuraava ryhtisormuksen saanut oli historiatietojen mukaan vuonna 1962 Kosti Sundelin . –Olen opettajanakin aina kehottanut oppilaita katsomaan silmiin kaikkia, joiden kanssa puhuvat. Se on rakkautta ja rikkautta, koulu- ja opettajavuosiaan kaiholla muisteleva Santala kertoo. Hän toivoo, että ryhtisormuksia jaettaisiin yhä kannustimena tärkeiden arvojen vaalimisesta. –Opettajakunta oli pohtinut, että Osmo on sellainen yrittävä ja ryhdikäs. Kaikkien reilu kaveri, Santala muistelee ja liikuttuu yhä kunniasta. Ylioppilasvuodesta on nyt vierähtänyt 55 vuotta. Santala muistaa hyvin tunnelman. –Meillä on jälleen lukioluokkalaisten tapaaminen järjestelyssä. 14 on kuulemma ilmoittautunut. Tapaamista organisoi Eila Österman, joka on omaa sukua Sainio, Santala houkuttelee ikätovereitaan tapaamiseen. Muun muassa Arja Koriseva on saanut ryhtisormuksen aikoinaan vaajakosken lukiosta. Nettitietojen mukaan muun muassa Joutsan lukio on jakanut ryhtisormuksen vuodesta 1962 lähtien joka vuosi. Nykyisin osuuspankin stipendit tuntevat nimen nuorisopalkinto se on rahaa.