Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mielipide: Lyhytkiertopuulle on tarvetta biotaloudessa

MIELIPIDE Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee ketjussa uusia biotuotteen tehtaita, puun saatavuus on alkanut taas puhuttaa. Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän. Uusia mahdollisuuksia silti tarvitaan. Sellainen on lyhytkiertopuun kasvatus suoperäisillä mailla. Aihetta ajoi jo 1970-luvun lopulla vaikuttanut, Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikarin johtama energiametsätoimikunta. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta esitti, että maassamme tulisi esimerkiksi varata 750,000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle. Myötätuntoa vesametsät eivät alussa juuri saaneet. Jo 1980 Keskusmetsälautakunta Tapion johtaja Pentti Takala varoitti, että ”yksityismetsälakia valvovien viranomaisten piirissä suhtaudutaan varsin epäilevästi vesametsäkasvatukseen”. Metsäprofessori Matti Kärkkäinen ihmetteli 1982, että ”tukehtuuko Metsäntutkimuslaitos vesakoihin”. Hänen työtoverinsa, professori Kullervo Kuusela julisti puolestaan 1983 Ylivieskan metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa, että ”hieskoivu on metsiemme hukkakaura”. Kannuksessa vietiin silti sitkeästi läpi 38 vuotta kestänyt tutkimus. Metsätalouteemme löytyi ennen tuntematon mahdollisuus, vesametsien viljely turvetuotannon jatkoksi. Puulajeiksi valikoituivat hieskoivu ja paju. Lyhytkiertopuut soveltuvat parhaiten turvesuon pohjille. Kasvatus noudattaa 2010-luvun kiertokulkutaloutta. Kun turpeennosto on päättynyt, pohjaturvetta on edelleen 20-30 senttimetrin kerros. Se lannoitetaan hakevoimalasta saatavalla puun tuhkalla. Tuhka kalkitsee pohjamaan, poistaa sen happamuuden, ja saa maan bakteerit eloisiksi. Ne irrottavat turpeen humuksesta typpeä. Lyhytkiertopuiden vuosikasvu suopohjalla ylittää keskiarvon, minkä Suomen metsät kasvavat hehtaaria kohti. Hieskoivun kiertoaika on 25-30 vuotta, pajulla alle 10 vuotta. Korjuun, haketuksen ja biojalostuksen jälkeen alue lannoitetaan taas puun tuhkalla, ja uusi sato kasvaa kantovesoina. Sankka vesakko tarvitsee kasvuunsa vettä, ja sitä suopohjilla riittää. Vesakot haihduttavat kasvukauden päivinä taivaalle kuutioittain kosteutta, mikä muuten valuisi suo-ojista puroihin, jokiin ja järviin. Pitkäaikaisia, 1980-luvulla aloitettuja lyhytkiertopuun kasvatuskokeita on ollut Haapaveden Piipsannevalla ja Limingan Hirvinevalla. Niitä seurattuaan Vapo aloitti käytännön kasvatuksen hieskoivulla. Vapo tuhkalannoitti keväällä 2015 suopohjia yhtensä 2000 hehtaaria. Turvesuonpohjat ovat biotaloutemme uusi maavara. Suopohjia on vapautunut jo 40 000 hehtaaria, ja niitä vapautuu vuosittain 2500 hehtaarin vauhdilla. Turvetuotanto jatkuu maassamme ainakin niin kauan kuin nykyiset kaukolämmön ja –sähkön voimalat pidetään kunnossa. Biotalous saa lisää lyhytkiertopuun kasvumaata vielä kymmeniä vuosia.