Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Tienvarsien niitto poistaa näköesteitä penkereiltä – osa kansasta haluaisi ihailla kukkaloistoa

Lämmin alkukesä sai kasvillisuuden venymään pituutta tavallista vauhdikkaammin. Satakunnassa ensimmäiset tienvarsien niitot alkoivat kesäkuun alussa. Teiden varsien niittämisestä on monenlaista hyötyä. Tärkeintä on liikenneturvallisuuden parantaminen. Tienvarsien niitoilla pyritään takaamaan liikenteenkäyttäjille esteettömät näkemät, rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja, edistämään ojien toimivuutta sekä liikenneympäristön siistinä pysymistä. –Täällä rannikolla kasvusto on rehevää. Välillä vastaan tulee aivan hillittömiä viidakoita. Silloin ei näe yhtään, mitä siellä heinikon ja pusikon seassa on. Esimerkiksi kauris on niin matala eläin, että sellainen saattaa hypähtää tielle ihan yllättäen, ellei penkereitä raivata, Merikarvialla yksityisteiden niittoja urakoiva Timo Elovaara toteaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen lisäksi penkereiden niitolla varjellaan luonnon monimuotoisuutta. Penkereiden niitto rajoittaa osaltaan vieraslajien leviämistä suomalaiseen luontoon. Vieraslajit ovatkin kasveja, joita kohtaan urakoitsijat eivät yleensä tunne sääliä. Esimerkiksi voimakkaasti leviävää lupiinia ei säästellä niitoissa. Samoin vaaralliset jättiputkiesiintymät poistetaan erillisin torjuntatoimin, kun niitä havaitaan. –Aikaisella niitolla pyritään estämään haitalliseksi koettujen vieraslajien leviämistä, vaikka eihän niiden torjuminen pelkillä niitoilla kovin tehokasta ole, Varsinais-Suomen ely-keskuksen aluevastaava Janne Saari arvioi. Kaikki eivät ole tienvarsien niitosta innoissaan. –Sekä tienvarsien niitot että vieraslajien torjuminen jakavat mielipiteitä. On ihmisiä, joita harmittaa, kun tienvarsien kukkaloisto niitettäessä häviää, Saari kertoo. Valtion teillä niittoihin onkin tehty aluekohtaisia tarkennuksia. Antaakseen tienkäyttäjille mahdollisuuden ihailla kotimaisen kasvillisuuden viherloistoa pidempään, Liikennevirasto on määrittänyt ensimmäiset valtion teiden niitot tehtäväksi pitkillä linjoilla kapeana. Jokavuotisten niittojen ajankohtaa on myös osittain myöhäistetty. –Mikäli tienvarressa kasvaa esimerkiksi valkolehdokki tai joku muu erityisen arvokas kasvi, niin sellaisia kasveja pyritään suojelemaan, ja niitto suoritetaan vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, Resurssit eivät kuitenkaan riitä siihen, että niitot voitaisiin joka puolella hoitaa vasta kukinnan päätyttyä, Saari toteaa. Ylläpitääkseen tienvarsien vehreyttä Liikennevirasto kylvää tieluiskiin tarvittaessa maisemanurmiseosta. Seos, joka sisältää muun muassa valkoapilaa, punanataa ja nurmirölliä, on myös ominaisempi elinympäristö suomalaisten niittyjen lajistolle. Merikarvian yksityisteiden urakoitsijan korviin ei ole tullut kritiikkiä kasvien niitosta. –Täällä ei kukaan ole valittanut penkereiden niitosta. Kukkasista kyllä aiheutuu vaaratilanteita Rantatien varrella, kun ihmiset pysähtelevät tien laitaan keräämään niitä, Elovaara huomauttaa. Valtion teidenvarsille on määritelty niittoja varten tien tyyppiin perustuvat hoitoluokat. Luokituksen mukaan erilaisten tieosuuksien niitoille määrittyy niittotiheys ja niittoleveys. Osa päätiestöstä, kuten esimerkiksi Kasitie niitetään ojanpohjalle saakka, jolloin leveyttä on viisi tai kuusi metriä. Alemman tieverkon niittoleveys saattaa olla vain kaksi metriä. "Välillä vastaan tulee aivan hillittömiä viidakoita. Silloin ei näe yhtään, mitä siellä heinikon ja pusikon seassa on.