Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Potkurit kopahtelevat nyt kiville Isojärvellä

Aivan poikkeuksellinen tilanne. Näin kuvailee Isojärven tämänhetkistä tilaa järvipelastusyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Isojärvi-Seuran jäsen Pekka Koivunen . Koivunen on pomarkkulainen ja mökkeilee itsekin Isojärven saaressa, eikä hän ole koskaan nähnyt vastaavaa. Samaa todistavat myös ajankohdan mittaustilastot viimeisen 60 vuoden ajalta. Vastaavaa kuivuutta ja järven pinnan mataluutta ei ole koettu. Vesi on historiallisen matalalla säiden vuoksi. Keväällä järven pintaa säännösteltiin kuten jokainen kevät, jotta maanviljelijöiden pellot saisivat kuivua talven jäljiltä. Kylvön jälkeen vesi yleensä palautetaan järvessä normaalille tasolleen. Mutta normaalia ei vain koskaan tullutkaan. –Kyllä tämä on ilmojen herrasta kiinni. Ei ole satanut riittävästi. Toukokuun jälkeen sademäärät ovat jääneet vähäisiksi ja samalla keli on ollut lämmin. Vettä haihtuu järvestä enemmän kuin sitä tulee sinne lisää, summaa Koivunen ilmiön syitä. Seuraukset ovat olleet kauaskantoiset. Isojärven rannalla on vajaa tuhat kiinteistöä, niin kesämökkejä kuin vakituisia asuntoja. Lähes jokaisen kiinteistön rannalla on vähintään yksi vene. Potkuri- ja konerikkoja on sattunut järvellä nyt tasaisen taajaan, kun kiviä on paljastunut yllättävistäkin paikoista. Lisäksi rantaan tai laitureille on ollut vaikeaa päästä veneellä kiinnittymään, koska laiturikin on saattanut ottaa pohjaan kiinni tai rantaa on paljastunut niin pitkältä matkalta, että melkeinpä kahlaamalla on päässyt matkan viimeiset metrit paremmin. –Kun on täällä ihmisten kanssa tullut puheisiin, niin kyllä tänä kesänä on rikkoutunut potkureita ja perämoottoreita enemmän kuin koskaan. Pari tehtävääkin on meidän järvipelastusyhdistyksellämme ollut juuri tällaisten tapausten vuoksi. Esimerkiksi yhdelle perheelle kävi niin, että konerikko tapahtui matkalla saareen. He pääsivät vielä omin neuvoin saareen, mutta eivät päässeet sieltä pois. Me kävimme sitten hakemassa perheen äidin ja lapset maihin, kun isä jäi saarelle korjaamaan venettä, kertoo Koivunen. Järvellä on merkittyjä veneväyliä yhteensä yli 60 kilometriä. Mutta sekään ei nyt auta. Karttaan merkityissä väylän kohdissa saattaa olla nyt vain 50 senttiä vettä. Tällä on vaikutuksensa paitsi veneilyyn, myös järven veden laatuun. Koivusen mukaan levät ovat innostuneet kasvamaan ja jo parissa vuorokaudessa voi veden pinnalle ilmestyä levälauttoja. Koivunen muistuttaa, että väylämerkkeihin ei kannata nyt yksipuolisesti vain luottaa, vaan varovaisuus ja tarkkaavaisuus vesillä ovat nyt erityisesti paikallaan. –Ei tälle tilanteelle oikein mitään voi tehdä. Veneillessä pitää ottaa nyt vain rauhallisesti. Jokainen on ensisijassa vastuussa omasta veneestään ja veneilytaidoistaan. Väylämerkit ovat palvelleet meitä liki 30 vuotta, mutta tämä on niin erikoislaatuinen tilanne, että väylälläkin voi nyt tulla vastaan kiviä ja matalia kohtia, Koivunen muistuttaa. Järvi kuuluu Karvianjoen vesistöön. Turku–Seinäjoki–Oulu -linjan länsipuolella Isojärvi on Säkylän Pyhäjärven jälkeen toiseksi suurin järvi. Pisimmillään 19 kilometriä. Leveimmillään järvi on Kaijanselällä mitattuna 4,6 kilometriä. Pinnan korkeus merenpinnasta mitattuna on tavallisesti 34,7 metriä. Järven syvin kohta on 9,9 metriä ja keskisyvyys noin 3 metriä. Tällä hetkellä pinnan korkeus on 34,47 metriä, eli pinta on noin parikymmentä senttiä matalammalla kuin tavallisesti. Haihtuma voi olla jopa yli 10 millimetriä vuorokaudessa. Koivunen arvelee, että tänä vuonna pinnan korkeus saattaa alittaa jopa tason 34,40.