Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Sonnit eivät syö helteiden aikaan kunnolla ja lihakarjan koko uhkaa jäädä pieneksi

KARVIA Kuivuus ja kuumuus ovat koetelleet maaseutuyrittäjiä kaikkialla maailmassa keväästä asti. Kuivakausi on pienentänyt satoja ja viljan hinnan odotetaan nousevan syksyn mittaan. Akuuttia viljapulaa ei kuitenkaan ole karvialaisen maatalousyrittäjä Esko Hautakorven mukaan odotettavissa. –On vaikeaa sanoa, mihin viljan hinta asettuu. –Jyvät kypsyvät pieninä ja laatu voi olla heikko. Laaturehua ei ole mutta ruokaa lehmille kyllä on, Hautakorpi toteaa. Hautakorven mukaan kuivuuden kanssa taistellaan kaikkialla Euroopassa loppuvuoden ajan. –Venäjällä, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Baltian maissa tilanne on sama. Kuiva ja kuuma sää iskee myös maito- ja lihakarjatilojen tuotantoon. Nauta märehtii sään lämmetessä vähemmän ja lehmien maidontuotanto vähenee hellerajan rikkoutuessa. Naudan keho lämpenee rehua sulattaessaan ja se kuluttaa normaalisti noin 50–90 litraa vettä päivässä. Hellelukemien aikaan naudan veden tarve nousee huomattavasti. Korkeatuottoinen lypsylehmä tarvitsee silloin jopa 200 litraa vettä. Hautakorven tuhatpäinen karjatila on yrittäjän mukaan laiskalla tuulella, eivätkä ne jaksa liikkua kuumalla säällä. –Sonnit vaan makaavat, eivätkä ne syö. Silloin ne eivät kasvakaan, Hautakorpi kertoo. Lehmä kärsii lämpöstressistä jo 20 asteessa, jolloin utaretulehdukset lisääntyvät ja niiden hedelmällisyys heikentyy. Nauta hengittää kuumalla säällä tavallista nopeammin ja sen ruokahalu huononee. Nautojen ruokailu kannattaa Hautakorven mukaan ajoittaa iltaan, jolloin lämpötila viilenee. Lämpöaalloilla tai rehun laadulla ei ole Hautakorven mukaan vaikutusta naudan lihan makuun tai laatuun, vaikka niiden koko voi jäädä pieneksi. Terveitä nautoja saatetaan joillakin tiloilla lähettää pakkoteurastuksiin, mikäli tilallisella ei ole riittävästi rehua niiden ruokkimiseen. Luomupeltorehun ensimmäisen sadon osuus jäi Hautakorven mukaan 10 prosenttiin edellisvuoteen nähden, mutta pakkoteurastuksiin ei jouduta turvautumaan. Meneillään on jo kolmas heikko satovuosi. –Teurastuksia ei tule, mutta nautojen kasvu tulee kuumuuden vuoksi kärsimään. Kuivassa ja kuumassa säässä on 20 vuotta maatalousyrittäjänä toimineen Hautakorven mukaan hyvätkin puolensa. –Saimme tehtyä kylvöhommat ajoissa, eivätkä sateet hidastaneet, yrittäjä kertoo. Maanviljelyyn ja nautakarjan kasvatukseen käytetään paljon resursseja ja kaikkeen ei ole Hautakorven mukaan järkevää sijoittaa. Peltojen keinotekoiseen kasteluun kuluu paljon resursseja eikä siihen ole ryhdytty. Yhteistyö toisten maatalousyrittäjien kanssa korostuu tällaisissa poikkeusoloissa, jotta rehut saataisiin riittämään mahdollisimman hyvin kaikille. Hautakorven tilan tavoite on saada kolme rehusatoa vuodessa. Luomualalla tavoitellaan kahta satoa. Koneet keräävät rehua yhteensä yli tuhannelta hehtaarilta. Tilalla viljellään nurmirehun lisäksi vehnää, hernettä ja härkäpapuja seoskasvustoina. Hautakorpi toivoo poikkeuksellisesti sateista syksyä viljelysten ja nautojen jaksamisen vuoksi. –Ukkoskuurot ja viileämpi sää tekisivät pelloille hyvää. Lehmätkin jaksaisivat liikkua paremmin, Hautakorpi toteaa. Luomupelto kestää äärimmäistä sään vaihtelua Hautakorven mukaan normaalipeltoa huonommin, sillä kasvien ravinteiden saanti on luomupellolla vaikeaa kuivissa oloissa. Pellon mikrobitoiminta on heikkoa ja maaperässä ei ole tarpeeksi ravinteita. "Sonnit vaan makaavat, eivätkä ne syö. Silloin ne eivät kasvakaan. Esko Hautakorpi Maatalousyrittäjä