Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Herkkiä hetkiä ja elämyksiä – Yleisöä kiehtoo yhä 100-vuotias valaperinne

ISOJOKI, MERIKARVIA Valatilaisuuden kaavan 100-vuotispäivä juhlisti torstaina 16. elokuuta Porin Prikaatin varusmiesten valatilaisuutta sekä Isojoella että Merikarvialla. 16. elokuuta vuonna 1918 annettiin nimittäin asetus valasta. Isojoelta kotiutui merkkipäivän päätteeksi jääkäreitä ja Merikarvialta sekä tykkimiehiä että jääkäreitä. Vielä tänäkin päivänä omaiset ja suuri yleisö liikuttuvat valan sanomasta. Kunnia, velvollisuus ja tahto kun sanoina kajahtavat komentajan, eversti Mika Kalliomaan jyhkeällä äänellä, ei voi olla tutkailematta niiden painoarvoa elämässä. Komentaja muisti puheessaan kiittää omaisia varusmiesten tukemisesta. Kannustusta tarvitaan, sillä armeija voi olla vaativa elämänvaihe. –Arvokas tilaisuus tuumi, tuumi Riina Härkönen tilaisuuden päättyessä ohimarssia odotellessa. –Ihan tuttu oli kaava, totesi niin ikään vaikuttuneena tyttärenpoikansa valaa todistanut Jorma Nieminen . Hänen armeijamuistonsa veivät vuoteen 1966. Tunnelmaa kehuivat myös ylöjärveläiset Marjukka Manns ja Pasi Holopainen . –Onhan tämä sellainen aikuisuuden merkki. Itsenäistymisen tiellä ollaan jo pitkällä, Manns kuvaili äidin otteen hellittämistä. Armeija aika on monella tavalla merkittävää aikaa oppia uutta ja solmia uusia tuttavuuksia ikätovereihin. Pasi Holopainen kertoi itsekin yhä pitävänsä yhteyttä kahteen armeijakaveriin vuosilta 1985–1986. Hämeenlinnasta tyttärensä valatilaisuuteen Merikarvialle tullut Markus Kaistinen totesi kaikkien 4 lapsensa käyvän armeijan. Pojat päätyivät merkittäviin virkoihin johtajakoulutuksen saaneina ja ryhtiä armeija on tuonut tyttöjenkin elämään. Vanhempi tytär kävi Parolannummella sotilaspoliisikoulutuksen ja nyt nuorin tytär toivoisi pääsevänsä sotakoiraohjaajaksi Niinisalossa. Ennestään hän on eläintenhoitaja. –Itsekin kävin armeijan Niinisalossa vuonna 1965. Kun tytär kysyi, mitä mieltä olen hänen aikeistaan, tuumasin että ihanaa että menet, ylpeä isä kertoo. Sotakoirakoulutusta Isojoella esitelleet Santeri Mekhilyaynen ja Pekka Behm arvioivat koulutukseen hakeutuvan joka komppaniasta noin 10 henkilöä. Miten koirasta pystyy luopumaan sitten armeijan päättyessä. Mekhilyaynen myöntää, että se on se rankin osuus. Mikäli koira on jo työuransa loppuvuosilla, ovat jotkut voineet sen lunastaa omakseen. –Saapumiserästä noin 10 + 4 valitaan sotakoiraohjaajakoulutukseen, hän kertoo. Pitkä kuuma kesä teki monelle palveluksen alkuajasta odotettua rankempaa. Pyörtymisiä täysvarusteissa ei ole tarvinnut ihmetellä, vaikka vesileilejä onkin täytetty tiuhaan. Noin 20 vuotta sitten porilainen Mikael Tuominen oli itse armeijassa, mutta niistä muistoista alokasaika on vapautunut paljon. Siksi maakuntalehden uutiset armeijaa käymättömistä ihmetyttävät. Viidesosa ikäluokasta on paljon. Isojoella sotilasvalan - ja vakuutuksen antoivat Porin Prikaatin alainen Pohjanmaan Jääkärikomppania ja Varsinais-Suomen 2. huoltokomppania. Merikarvian tilaisuuteen osallistuivat Porin Prikaatin alaisen Satakunnan tykistörykmentin varusmiehet. Isojoella valan esilukijana toimi kunnanvaltuuston pj. Esa Saarinen ja Merikarvialla kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival.