Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Niukkuutta jaossa myös kuluttajalle: Sadonkorjuuta sää suosii, mutta jyvät pieniä ja perunoissa rupisuutta – karjarehuilla kysyntää

Viljojen puinnit ovat edenneet nopeasti hyvissä olosuhteissa. Syysviljat on saatu lähes puitua maan eteläisimmissä osissa. Kevätviljojenkin puinnit ovat edenneet ensimmäisillä viljelmillä loppusuoralle. Ensimmäiset kevätviljojen puintitulokset ovat olleet useimmille tiloille pettymyksiä, mutta myös positiivisia yllätyksiä sadon määrissä on koettu. Kevätviljojen sato on jäämässä useimmilla alueilla 60-70 prosenttiyksikköä keskimääräisestä ja viljan kokonaissadoksi arvioidaan tämän hetken puintien perusteella 2,6 miljardia kiloa. Nurmet kärsivät edelleen kuivuudesta. Kun rehua ei ole riittävästi, joutuvat monet vähentämään tuotantoeläimiä. Säilörehun kokonaissato on jäämässä 30-50 prosenttia tavanomaista pienemmäksi koko maassa ja säilörehun arvioidaan riittävän väin täpärästi sisäruokintakaudella. Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu ja otetaan tiloilla käyttöön. Elokuussa on saatu paikallisia sadekuuroja koko maassa vain 2-4 päivänä. Vain Pohjois-Pohjanmaalle on osunut muuta maata useampana päivänä sateita, rajujakin, mikä on lakoonnuttanut viljakasvustoja. Monilla alueilla elokuun sademäärät ovat jääneet 30-50 prosenttiin keskimääräisestä. Puintikosteudet ovat olleet yleisimmin 15-20 prosenttia. Esimerkiksi rukiista arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80-100 %. Myös kevätviljojen puinnit ovat edenneet vauhdilla. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 12-16 prosenttia. Kevätviljojen sadon määrää ja laatua heikentävät etenkin pieneksi jääneet jyvät ja paikoitellen myös jälkiversonnasta johtunut epätasainen tuleentuminen. Kevätviljojen sadon laadun ProAggrian asiantuntijat arvioivat välttävästä tyydyttävään. Kauran laadussa on suurimmat vaihtelut: hehtolitrapainot vaihtelevat 42-60 kiloon hehtolitralta. Kuminan puinnit on saatu lähes päätökseen koko maassa. Kuminasadon arvioidaan jääneen noin puoleen normaalista. Kevätrypsin ja -rapsin ja muiden kevätöljykasvien puintien arvioidaan alkavan aikaisintaan kahden viikon päästä. Sato jää keskimääräistä pienemmäksi ja laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Myös härkäpavun puinnit ovat alussa. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Rukiin ja syysvehnän kylvöjä on jouduttu lykkäämään monessa maakunnassa kuivuuden vuoksi. Syysviljojen viljelyalojen ennakoidaan kasvavan koko maassa useita kymmeniä prosentteja viime vuodesta, mikäli orastumista varmistavia sateita on odotettavissa. Syysöljykasvien kylvöjä on kuivuus hidastanut , mutta suurin osa aiotuista kylvöistä on jo tehty ja ensimmäiset kylvökset ovat taimella. Syysöljykasvien kylvöalat ovat kasvamassa tuntuvasti em. alueilla. Nurmet kaipaavat kasvua edistäviä sateita, jotta säilörehunurmista saataisiin korjattu kolmas sato. Satakunnassakin noin 70-95 % tiloista suunnittelee korjaavansa kolmannen sadon säilörehunurmista. Huonoimmaksi säilörehusato on jäämässä rannikkoalueella, jossa säilörehun kokonaissadon arvioidaan jäävän 30-50 % keskimääräisestä. Säilörehun arvioidaan riittävän huonosti sisäruokintakaudella. Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu tiloilla käyttöön. Pieneksi jäävän säilörehusadon täydentämiseksi usealla alueella huonokasvuisia viljakasvustoja on tehty kokoviljasäilörehuksi ja olkia on korjattu sekä omilta että lähitilojen pelloilta kuidun saannin takaamiseksi. Kotieläintilat ovat kartoittaneet aktiivisesti myös muiden sivutuotteiden saantia. Kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla eläimiä on jo jouduttu vähentämään tiloilla ja muillakin alueilla osa tiloista harkitsee eläinmäärän vähentämistä. Karkearehun niukkuus kotieläintiloilla on lisännyt tilojen välistä rehukauppaa. Nämä kaikki toimenpiteet lisäävät luonnollisesti kotieläintilojen tuotantokustannuksia. Sateita kaivataan vauhdittamaan nurmien kasvua kasvukauden lopussa, jotta sisäruokintakaudelle tarkoitetun säilörehun syöttöä ei tarvitse aloittaa ennenaikaisesti ja säilörehuvarastoihin saataisiin vielä täydennystä. Perunakasvustot ovat kärsineet kuivuudesta. Myös sokerijuurikassato arvioidaan määrältään ja laadultaan välttäväksi. Siemenperunasato arvioidaan keskimääräiseksi määrältään ja laadultaan. Sadonkorjuun arvioidaan alkavan elo-syyskuun vaihteessa. Sadonkorjuun arvioidaan alkavan syyskuun alkupuolella. Varastoperunasadon arvioidaan jäävän selvästi tavanomaista pienemmäksi kuivuudesta johtuen koko maassa. Rupisuus heikentää sadon laatua etenkin kastelemattomissa kasvustoissa. Varastoperunan nostojen arvioidaan alkavan syyskuun puolivälin maissa.