Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Kehonrakentaja Mika Nyyssölä listaa salimokat: Suomalainen ei pyydä apua salilla ja nostaa penkissä kovia tuloksia olkapäillä

Tulokset sen kun kohenivat ja itsetunto kasvoi. Nuori Mika Nyyssölä oli tyytyväisenä nostellut rautaa ylös penkistä, kun yhtäkkiä salituttu tuli hänen luokseen ja kertoi totuuden. Hän oli pidemmän aikaa katsellut vierestä, kun nuorukainen teki penkkipunnerruksen väärin. –Olin nostanut rautaa olkapäillä, vaikka liikkeen pitäisi aktivoida rintalihakset. Kaikkineen tein penkkipunnerruksen väärin noin kuusi vuotta ennen kuin sain tietää siitä, Nyyssölä kertoo. Nyyssölä oli parikymppinen, kun moka paljastui hänelle. Sitä oli vaikea hyväksyä aluksi, koska tulokset tipahtivat ja oikean tekniikan haltuunotto vaati kärsivällisyyttä. Nyyssölä oli kuitenkin onnekas siinä mielessä, että vammoja ei ehtinyt syntyä. –Minulla oli hyvä tuuri tai sitten en vain ehtinyt nostaa tarpeeksi isoilla painoilla, jotka olisivat lopulta koituneet pahaksi, hän sanoo. Nyt Nyyssölä, 41, on suosittu kehonrakentaja, jonka saliliikkeet on hiottu viimeisen päälle. Nyyssölä julkaisi viime viikolla uuden kirjan Mika Nyyssölä - Giant Killerin treeniatlas , jossa hän antaa yksityiskohtaiset ohjeet liki 130 erilaiseen liikkeeseen. Nyyssölä on treenannut painojen kanssa jo vuodesta 1992, aloittanut kehonrakentamisen 2000-luvun alussa ja pitänyt aiheesta blogia kotisivuillaan jo yli 10 vuotta. Nyyssölän mukaan kuntosalitreenaamisessa onkin ironista, että kroppa ei aina varoita väärästä liikeradasta ennen kuin on liian myöhäistä. –Voihan ihminen vaikka juosta kovaa väärällä tekniikalla, mutta lopulta ongelmat tulevat vastaan. Oikea tekniikka suojaa vammoilta ja kasvattaa oikeaa lihasta. Vältä vammat Tekniikkaan liittyvät riskit piilevät erityisesti tehokkaimmissa eli isoissa perusliikkeissä, jotka tehdään vapailla painoilla. Mitä enemmän painoa on ladattu, sitä korkeampi on loukkaantumisriski, jos tekniikka on väärä. Silloin rasitus kohdistuu esimerkiksi niveliin ja tukilihaksiin, jotka eivät lopulta kestäkään painolastia, kun kuorma kasvaa liian suureksi. –Jos tekniikka on väärä, vaarana on välitön loukkaantuminen tai rasitusvammat, jotka syntyvät vasta vuosien saatossa, Nyyssölä muistuttaa. Jätä ego kotiin Nyyssölä haluaa painottaa, että jokaisella meistä on se kerta, kun menee salille ensimmäistä kertaa sekä sitten ne vuodet, jolloin on kokematon. Nyyssölän mukaan etenkin ensimmäisten vuosien treenaajat ovat alttiita tekemään erilaisia virheitä salilla. –Välillä näkee hurjannäköisiä suorituksia. Aloittelijat eivät aina malta odottaa aitoja tuloksia, vaan lähtevät nostamaan kovia määriä tekniikan kustannuksella. Sitä Nyyssölä kutsuu egotreenaamiseksi. –Silloin aloittelija haluaa näyttää olevansa vahva, mutta oikeasti pitkään treenanneet näkevät heti, että homma menee mönkään. Ego pitäisi jättää kotiin ja nostaa painoja nöyrästi oman kehityksen mukaan, Nyyssölä varoittaa. Kehonrakentaja listasi tyypilliset salimokat ja harhaluulot, joihin hän on törmännyt kuntosalilla usein. 1. Maastaveto selkä köyryssä Nyyssölän mukaan suositut isot perusliikkeet ovat melkoisen virhealttiita. Yksi tyypillisistä on maastavedon tekeminen selkä köyryssä. –Moni varmasti tietää kuvan siitä, miten painava laatikko nostetaan oikein. Samat periaatteet pätevät maastavetoon, Nyyssölä sanoo. Ensin jalat tekevät työtä ja sitten selkä tulee perässä. Ryhdin pitäisi olla yhtä hyvä kuin terveellisessä työasennossa: selkä suorana, rinta ulkona ja olkapäät takana. Virheellinen asento syntyy helposti, kun painot ovat liian isot ja tekniikka hajoaa. Silloin riskinä voi olla selkärangan vammat ja esimerkiksi välilevyjen pullistumat. 2. Kyykyssä tehdään kumarrus Väärin tehdyssä kyykyssä ongelma liittyy selkään aivan kuten maastavedossakin. Kyykyssä selkä lähtee köyristymään alas mennessä, vaikka selän pitäisi pysyä suorana ja ryhdin terävänä. –Leukaa kannattaa tarkkailla. Se ei saisi laskeutua missään vaiheessa. Kun pidät leuan ylhäällä ja röyhistät rintaa, ryhti oikenee kuin itsestään, Nyyssölä opastaa. Tangosta pitäisi ottaa hartioiden levyinen ote, ryhti pitää suorana ja lähteä kyykkäämään hallitusti alaspäin, kunnes jalat muodostavat 90 asteen kulman. 3. Penkissä nostetaan olkapäillä Nyyssölän mukaan suositussa liikkeessä näkee paljon virhesuorituksia salilla. Penkki on se perinteisin liike, josta aina puhutaan ja kysytään, että paljonko penkki - etenkin miesten keskuudessa, hän sanoo. –Koska penkkipunnerrus on niin yleinen liike, joukossa on kaikenlaista sukankuluttajaa kokeilemassa voimiaan. Tyypillisin virhe on, että penkkiä nostetaan olkapäillä, jolloin olkapäät lähtevät nousemaan penkistä, Nyyssölä sanoo. –Penkkipunnerruksen kuuluisi aktivoida rintalihaksia. Olkapäillä virheellisesti nostaessa moni saa kuitenkin yllättävän kovia tuloksia. Virhetekniikalla tehty penkkitulos on kuitenkin huijaus. Oikein tehdyssä penkkipunnerruksessa ote on leveä, olkapäät takana, lapaluut yhdessä ja selässä on kaari, kun penkissä ollaan yläselän ja takamuksen turvin. 4. Suomalainen ei pyydä apua Oletko ollut epävarma omista liikkeistäsi ja jänistänyt kysyä apua? Jos kuvaus kuulostaa tutulta, et ole Nyyssölän mukaan ainut. –Suomalaiset tykkäävät treenata omissa oloissaan ja tutussa seurassa. Siksi suomalaisilla on kova kynnys kysyä apua tuntemattomilta, vaikka moni kokenut neuvoisi mielellään. Avun kysymisen kääntöpuoli on kertominen virheistä, kun näkee jonkun treenaavan oudossa asennossa. –Mielestäni on velvollisuus mennä sanomaan, jos näkee jonkun tekevän liikkeitä väärin salilla, Nyyssölä toteaa. Aihe voi kuitenkin olla treenaajalle herkkä, joten sanat kannattaa valita hyvin sekä olla mahdollisimman ystävällinen. Nyyssölän mukaan kuntosalilla neuvomiseen liittyy vahvoja, kirjoittamattomia statussääntöjä. –Kyse on siitä, kuka voi neuvoa ja ketä. Tilanne voi muuttua kiusalliseksi, jos aloittelija alkaa neuvomaan kokenutta. 5. Nainen pelkää kovaa treeniä edelleen Huolimatta fitness-buumista ja naisten jo vuosia kestäneestä innostuksesta kuntosalitreenaamista kohtaan Nyyssölä nostaa esiin tutun klassisen harhaluulon. –Edelleen naisten keskuudessa vallitsee pelko, että lihakset kasvavat liian isoiksi, Nyyssölä sanoo. Nyyssölän mukaan pelot kannattaa unohtaa, sillä treenitahtia koventaneelle usein käy jopa päinvastoin. Treenari ihmetteleekin, että eipä lihakset olekaan mitenkään silmiinpistävät, vaikka niitä olisi kovasti treenattu. –Pienikin lihaskasvu vaatii paljon! Jos esimerkiksi peppuun haluaa edes vähänkin pyöreyttä, pitää treenata kovaa, hän sanoo. –Tehokkaan treenin tunnistaa siitä, että hiki virtaa. Lihasten pelko voi olla myös tekosyy olla treenaamatta kunnolla. Kuvat treeniliikkeistä: Mika Nyyssölä - Giant Killerin treeniatlas (Docendo 2018) / Jouko Lehtonen. Tekijät: Mika Nyyssölä, Jouni Virtamo ja Jouni Lehtonen