Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Syyllistymisen sijaan Maaret Kallio kehottaa vanhempia hiljentämään vauhtia: "Älä odota, että olosuhteet heittävät päin seinää"

Vanhemmuus on taitolaji. On myös lupa erehtyä ja saada armoa arkeen. – Jos ei voi itse hyvin, niin ei ole voimavaroja pitää huolta lapsenkaan hyvinvoinnista. Ne liittyvät tiiviisti yhteen, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio , joka muistuttaa vanhempia omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeydestä hektisen ja kuormittavan arjen keskellä. Kallio kuitenkin huomauttaa, että lapsen etu menee aikuisen edelle, vaikka hän on huomannut julkisessa keskustelussa toisinaan jopa uhmakkaita piirteitä oman ajan ottamisesta. – Kun perheessä on lapsia, niin aikuisen pitää jaksaa odottaa omia tarpeitaan. Ei meidän aikuisten pidä käyttäytyä niin kuin kolmivuotiaat. Suurin osa vanhemmista ei toki käyttäydykään niin, vaan moni menee sinne toiseen ääripäähän eikä kuuntele ollenkaan omia tarpeitaan ja uhrautuu tosi paljon, Kallio sanoo. Omien tarpeiden kuunteleminen ei välttämättä tarkoita sitä, että menee harrastuksiin joka ilta vaan sitä, että huomioi esimerkiksi oman väsymyksensä tai läheisyydentarpeensa - ottaa aikaa kuulostella itseään. – Se on ihan minuutteja päivässä, ei välttämättä mikään viikon Espanjan-loma itsekseen, Kallio muistuttaa. Itsehavainnointi opitaan lapsena Itsehavainnointi on mielen taidoista tärkein. Mitä viisaammin vanhempi havainnoi lastaan ja sanoittaa tämän tunteita, sitä paremmin lapsi oppii ymmärtämään itseään. - Itsehavainnointi tarkoittaa sitä, että pystyy huomaamaan mitä itsessä tapahtuu. Se on keskeinen mielen taito. Pystyykö ajattelemaan ajatuksiaan. Jos minulle tulee vaikka ajatus, että olen huono äiti niin ei se tarkoita, että olen huono äiti, vaan että minulle tuli tällainen ajatus. Siinä on tosi iso ero. Kallio huomauttaa, että toisten ihmisten kanssa toimiessa omia tunteitaan peilaa helposti muihin. Jos ei huomaa sitä, että on tuomitseva itseään kohtaan, voi alkaa tuntua siltä, että muut ihmiset tai yhteiskunta tuomitsevat, vaikka tosiasiassa kyse olisi siitä, mitä omassa mielessä tapahtuu. Itsehavainnoinnin taito kehittyy lapsuudessa mutta sitä on mahdollista kehittää läpi elämän. Kuormittumisen tunnistaminen vaikeaa Maaret Kallio puhuu mieluummin kuormittumisesta kuin stressaantumisesta. Hänen mielestään ihmiset eivät tunnista omaa kuormittuneisuuttaan riittävän hyvin. Kuormittumista syntyy, kun vanhemmat pyrkivät epärealistisen hyvään suoritukseen vanhemmuudessaan arjen keskellä. - Se, että on paljon tietoa saatavilla, ei ole pelkästään hyvä asia. Tarjolla on paljon puppuakin. Mistä tavallinen äiti tai isä erottaa mikä on keskeistä? Vanhemmuutta ei voi suorittaa, se ei ole mitään minkä voi tekemällä tehdä. Se on enemmän olemista kuin tekemistä, Kallio painottaa. Kuormittumisen voi tunnistaa esimerkiksi vaikeutena pysähtyä. Se voi näkyä myös unessa - väsymyksestä huolimatta uneen pääseminen voi olla vaikeaa. Kuormittuminen voi näkyä myös kiukkuisuutena. - Moni ajattelee olevansa kiukkuinen ihminen, vaikka äkäisyys ja negatiivisuus voi johtua vain siitä, että on liian kuormittunut. Silloin mieli mustuu ja ihminen näkee kaiken huonompana. Huolestuttavia merkkejä kuormittumisesta ovat myötätunnottomuus ja tunnottomuus. Elämä on suorittamista, joka ei välttämättä tunnu pahalta mutta toisaalta hyväkään ei kosketa. - Herkkyys elämään vähenee eikä toisia kohtaan jaksa tuntea myötätuntoa tai myötäiloa. Lähtökohtaisesti me ihmiset olemme hyväntahtoisia ja myötätuntoisia. Kun niihin ei enää kykene, on jo todella kuormittunut. Kallio muistuttaa, että se, että huomaa empatian vähenemisen on tärkeä merkki, ei asia josta pitäisi syyllistää itseään. Harjoitus konkretisoi arvot Ykkösasia kuormittumisen työstämisessä ja sen vähentämisessä on asian huomaaminen. - Jos tuntuu, että elämässä menee liian lujaa niin sitä voi jarruttaa - tehdä vaikka äkkijarrutuksen. Ei kannata odottaa, että olosuhteet heittävät päin seinää. On mahdollista hiljentää jo aikaisemmin, Kallio huomauttaa Kallio neuvoo tekemään yksinkertaisen harjoituksen joka konkretisoi sen, mitä kullekin tarkoittaa hyvä elämä. (Katso video: Psykoterapeutti Maaret Kallio kertoo miten Hyvän elämän harjoitus tehdään.) Harjoitus on yksi osio Kallion tuoreessa Lujasti lempeä - Mielen työkirja -teoksessa ja se ohjaa suuntaamaan ajankäyttöä niin, että elämän merkityksellisyys ja tyydyttävyys pääsevät nousemaan esille. Lapsuuden kokemukset voimavaraksi Ihminen sietää monia asioita sitä paremmin, mitä paremmin hän ymmärtää mihin ne liittyvät. Itsensä ymmärtäminen on tärkeintä siinä, että voi ymmärtää omaa lastaan. - Jos vaikka puoliso on kireänä, niin se on paljon siedettävämpää, jos ymmärtää sen, miksi hän on kireänä. Tai jos ymmärtää miksi itse toimii jossain tilanteessa jotenkin hullusti, sitä on paljon helpompi muuttaa tai ainakin sietää. Kaikella ihmisen toiminnalla on joku mieli, ei ole sattumaa miksi toimimme tietyllä tavalla, Kallio selittää. Se, miten ihmiseen on lapsena reagoitu kun hän on esimerkiksi pelännyt, näkyy vielä aikuisenakin siinä miten hän keskustelee itsensä kanssa pelätessään, tai miten reagoi siihen kun oma lapsi pelkää. Tunteeseen voi mennä mukaan liikaa, voi olla tuomitseva, torjuva tai hätääntynyt. Onko pelko jotain kammottavaa vai vain tunne, jonka kanssa voi olla ihan rauhallinen? - Taakse katsominen ei tarkoita, että asioita vatvotaan ja märehditään. Ennemminkin se on sitä, että jos omassa perheessä ei ole uskallettu näyttää vaikkapa vihan tunteita, tai niitä on näytetty aivan silmittömällä tavalla, niin totta kai ne ovat pelottavia. Kun ymmärtää tämän niin on helpompi miettiä, miten itseään voi auttaa eteenpäin. Riittävän hyvä vanhempi Kallion mukaan on tutkittu, että täydellinen vanhempi ei ole lapselle hyvä, joten siihen pyrkiminen ei ole hyvä asia. Riittävän hyvä vanhemmuus on sitä, että sietää itsessään puutteita ja epätäydellisyyttä. Jos suuttuu lapselle liian kovaa, riittävän hyvä vanhempi huomaa, että reagoi turhan voimakkaasti ja pyrkii korjaamaan tilanteen. Kannattaa pyrkiä ymmärtämään oman reaktionsa syitä ja myös pyytää lapselta anteeksi luoden siten taas uutta yhteyttä lapseen. - Jos on liian tiukat odotukset siitä, ettei koskaan hikeenny ja on aina ystävällinen ja mukava, on omaa toimintaa vaikea lähteä korjaamaan. Kun oma toiminta aiheuttaa häpeää, tai tilanteesta syyttää lasta, ei omista teoista pysty ottamaan vastuuta. Hyvä vanhempi saa mokata ja olla ihan ihminen. Lapset tarvitsevat esimerkkiä ihmisenä olemisesta, ei superrobotteina olemisesta, Kallio huomauttaa. Omasta hyvinvoinnistaan psykoterapeutti Maaret Kallio huolehtii rajoittamalla. - Teen mielelläni paljon töitä, mutta mielelläni olen myös tekemättä niitä. Silloin työnteko myös pysyy mielenkiintoisena. Kyllähän perheen kanssa oleminen on lataavaa, ei se ole vain kuluttavaa. Sehän on ennen kaikkea antavaa vaikka olisikin välillä vähän tylsää ja äkäistä, Kallio naurahtaa.