Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Tulvakevät ja hellekesä rokottivat kalaonnea – kalastuslupien myynti romahti Merikarvianjoella

Merikarvianjoella on ollut poikkeuksellisen hiljainen kalastuskausi. Joessa on lähes koko kauden ollut joko liian raju tai liian vaisu virta kalastukselle. Siksi kalastuslupia on myyty tänä vuonna selvästi viime vuotta vähemmän. –Viime vuonna lupia myytiin suunnilleen 4000, tänä vuonna on myyty siitä hiukan yli puolet, kertoo joen kalastustoimintaa ylläpitävän Merikarvianjoen Kalakierroksen toiminnanjohtaja Marianne Hakala . Joella on tosiaan hiljaista: Lankoskella ei ketään, Puukoskella ei ketään. Vasta Stäävit- ja Vaadit-koskilla erottuu kaksi perhokalastajaa. Joni Virtanen kahlaa rantaan juttelemaan. –On tässä muutama särki tullut, mutta jos virtaamaa on näin vähän, niin kirjolohta ei tahdo saada, hän sanoo. –Ei se mikään ihme ole, jos vettä on paikoin kaksikymmentä senttiä. Raumalainen Virtanen käy kavereineen Merikarvianjoella kalastamassa keväisin ja syksyisin. Kevään reissulla ongelma oli päinvastainen: joki virtasi niin voimalla, että virtaan astuminen olisi ollut vaarallista. Jäät sulivat tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään ja nopeasti. Toukokuussa virtaama oli Hakalan mukaan 60–80 kuutiometriä sekunnissa, kun joen keskivirtaama on yleensä 15 kuutiota. –Sen jälkeen se laski todella nopeasti minimivirtaamaan eli puoleentoista kuutioon, ja siinä se on yhä. Se on todella poikkeuksellista. Viime vuonna Merikarvianjoki oli minimivirtaamassa vain jonkin aikaa heinäkuussa. Tänä vuonna optimaalista kalastuskeliä ei oikeastaan ole ollut. Vähäsateisen alkukesän jälkeen seuraava vitsaus oli keskikesän helle. Matalalla virtaava joki lämpeni nopeasti – ja jopa 27 asteeseen, mitä Hakala ei muista ennen kokeneensa. Tiettävästi ensimmäistä kertaa Merikarvianjoki jouduttiin sulkemaan kalastukselta heinäkuun puolivälissä noin kuukaudeksi. Sinä aikana jokeen ei myöskään istutettu uusia kaloja. Syynä sulkemiseen oli se, että lämmin vesi sitoo huonommin happea kuin viileä. Kalakuolemia ei Hakalan tietoon tullut, mutta vähähappinen vesi saa kalat stressaantumaan. –Emme halunneet ottaa sitä riskiä, että kalat joutuvat vielä kalastustilanteeseen, mikä lisää entisestään stressiä, hän sanoo. –Saimme kalastajilta pelkästään positiivista palautetta vastuullisesta päätöksestä. Vaikka viime viikkoina on jälleen satanut, se ei kiihdytä koskia välittömästi, koska vesi virtaa jokeen Isojärvestä, jota säädellään padolla. Ja myös Isojärven pinta on ollut tavallista alempana. Kaiken lisäksi lämmin kesä on verottanut myös kalankasvatusta, ja istutettavan kalan saaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Kalaa onkin istutettu tänä vuonna tavallista vähemmän. Joni Virtasta ei sinänsä haittaa, vaikkei kalaa juuri tulisikaan. –Jo pelkästään joen virtauksen katseleminen on rentouttavaa. Ja on kivaa viettää viikonloppua kavereiden kanssa mökillä ja vaihtaa kuulumisia. Merikarvianjoen Kalakierrokselle hiljainen kausi voi puolestaan tietää vaikeuksia. Jos kalastuslupien tuotot jäävät pieniksi, ensi vuonna voidaan joutua istuttamaan tavallista vähemmän kalaa. Ja jos istutusta vähennetään, kalastajat voivat jälleen olla innottomia. –Emme ole tehneet vielä päätöstä ensi vuoden istutuksista, vaan odotamme kalastuskauden loppuun, Marianne Hakala sanoo. Yleensä kalastuskausi kestää joen jäätymiseen saakka eli parhaimmillaan joulukuun alkuun. –Toivotaan, että tulee sateinen ja pitkä ja lämmin syksy. Merikarvianjoki on Satakunnan suosituin perhokalastuskohde Kokemäenjoen ohella. Isojärven pohjoispäästä alkunsa saava joki on pituudeltaan noin 27 kilometriä. Joen kalastusluvista ja kunnossapidosta suurinta osaa hallinnoi kolmen osakaskunnan muodostama yhtymä Merikarvianjoen Kalakierros. Kalakierroksen alueella on 6 kilometriä koski- ja virtapaikkoja. Kalakierros istuttaa jokeen joka vuosi säännöllisin väliajoin taimenia ja kirjolohia. Harjuksia ja vaellussiikoja ei enää istuteta. Joen kaloista ainoastaan kirjolohi on saaliskala, loput täytyy laskea takaisin jokeen pyydystämisen jälkeen. Kalastus joella on sallittua koko vuoden. "Toivotaan, että tulee sateinen ja pitkä ja lämmin syksy."