Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Merikarvian jäähallia pyöritetään pitkälti talkoilla

Satakunnassa on 15 jäähallia. Osa halleista on kovassa käytössä, mutta pienempien paikkakuntien hallit kumisevat liian usein tyhjyyttään. Maakunnan uusin halli on Merikarvian jäähalli, joka valmistui vuonna 2013. Merikarvian jäähallin vuotuiset käyttökustannukset ovat noin 120 000 euroa. Kustannuksia katetaan pääasiassa jääajan myynnillä. Suurin osa jääajasta, 60–70 prosenttia, menee paikallisen seuran alla tapahtuvalle toiminnalle. – Meidän käyttöasteemme ei todennäköisesti tule olemaan sellainen, että sillä katettaisiin kaikki kulut kentänhoidosta. Tätä tehdään paljon talkoilla, kunnan liikuntasihteeri ja jäähallin toiminnanjohtaja Eetu Aaltonen toteaa. Hän arvioi, että Merikarvian kunnan osuus jäävuoroista on hieman alle kolmannes. Kunta ostaa jääaikaa kouluja, päiväkotia ja muuta käyttöä varten. Vaikka Merikarvialla jäävuorojen varausaste on hyvä, harrastajia ei välttämättä ole vuorolla kovin montaa. Siksi hinnat on haluttu pitää mahdollisimman edullisina. Tunti jääaikaa maksaa Merikarvialla 110 euroa. Porin Isonmäen jäähalli remontoitiin laajasti vuonna 2016. Isonmäen lisäksi Porissa on harjoitusjäähalli, Ässien omistuksessa oleva Astora Arena ja tekojääradan ulkokaukalo. Isonmäen ja harjoitushallin vuorot ovat lähes täynnä. Porista käydään myös ympäryskuntien halleissa harrastamassa ja harjoittelemassa. – Jäähalleja löytyy aika pieniltäkin paikkakunnilta, vaikka onko se enää niin välttämätöntä? Toisaalta huonojen talvien takia tulevaisuudessa hallit voivat olla ainoita paikkoja, joissa pääsee jäälle, Porin hallimestari Jani Rantanen pohtii. Porin kaupunki tukee hallitoimintaa välillisesti esimerkiksi pitämällä hinnat matalana. Suomessa on kaikkiaan noin 220 jäähallia ja 75 000 pelaajaa ja harrastajaa. Jääkiekkoliiton jäähalliasiamies Jukka Tenhusen mukaan uusille halleille on edelleen tarvetta, erityisesti kasvukeskuksissa. Suomi-kiekon strategiaan on kirjattu tavoitteeksi rakentaa 3–5 uutta hallia vuosittain. – Ei halleja ole ikinä tarpeeksi. Pienemmän paikkakunnan yksijäisellä hallilla saattaa olla 1 000 käyttötuntia, kun pääkaupunkiseudulla kahden jään hallissa se on 6 000 tuntia vuodessa, Tenhunen sanoo. Lisäksi vuosittain tulisi saneerata 5–7 hallia. – Vuoden 1995 mestaruushuuman tienoilla rakennetut hallit alkavat olla nyt saneerausiässä, Tenhunen toteaa. Vähällä käytöllä oleville halleille liitolla ei ole selkeää suunnitelmaa, mutta toiveena on, että kaupungit ja kunnat olisivat mukana hallien kuluissa. Lisäksi liitto neuvoo ja konsultoi tarpeen mukaan. – Muutaman halli on saatu jaloilleen liiton antamalla talousneuvonnalla. Rauman jäähalli / Äijänsuo Areena (1971). Äijänsuon harjoitusjäähalli. Isonmäen jäähalli Pori (1971) Porin harjoitushalli (1990) Kankaanpään jäähalli (1994) Luvian jäähalli (1994) Huittisten jäähalli (1996) Säkylän jäähalli / Apetit-Arena (1996) Kokemäen jäähalli / Teljä-Arena (1999) Panelia-halli, Eura/Kiukainen (1999) Eurajoen jäähalli (2000) Harjavallan jäähalli / Puustelli Arena (2002) Astora Arena / Patajunnu- areena, Pori (2011) Lähdepellon jäähalli (2 kaukaloa), Rauma (2012) Merikarvian jäähalli (2013)