Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Lapsuuden perhe lomaili Kaddissa – kalassa legendaaristen enojen kanssa

Aila Hirvoila oli 19-vuotias lähtiessään opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun. Hän jäi sille tielleen, mutta Merikarvia on ollut koko elämän ajan vahvasti läsnä. Nyt ruuhkavuosien jälkeen hän tuo heinäkuussa elämänsä ensimmäisen taidenäyttelyn Merikarvian kirjastoon. Kauppiasperheen ainoaksi tyttäreksi syntynyt “Ruohon Aila” tietää jo pienestä pitäen, mitä on olla kauppias. Koulun jälkeen tehtiin ensin läksyt ja sitten lähdettiin töihin. –Veljeni Timon kanssa teimme tiililasteja ja siivosimme. Kesäisin palvelin tiskin takana. Ekonomiksi valmistuttuaan Aila työskenteli Keskon palveluksessa yli 30 vuotta, niistä viimeiset vuodet Ruokakeskon johtotehtävissä. Nyt seniorivuosinaankin hän mielii välillä kauppaan töihin. Siihen tuo mahdollisuuden vuorostaan oma vävy, joka pyörittää K-markettia Turussa. –Tykkään vieläkin olla kaupassa ja jutella siellä ihmisten kanssa. Aila Hirvoilan aviomies Esa on paljasjalkainen turkulainen. Perheen kesäpaikka sijaitsee Turun saaristossa. –Se on vuonna 1928 rakennettu mieheni perintömökki. Oura on täysin erilainen kuin Turun saaristo. Erot löytyvät jo Ouran kivikkoisuudesta ja erilaisesta kasvillisuudesta. Oura tuli tutuksi jo pienestä pitäen, kun perhe lomaili Kaddissa. Aila pääsi silloin myös legendaaristen enojensa Eero, Mikko ja Samuli Venerannan kanssa kalaan. –Voi sitä silakkamäärää! Ihmeteltiin, miten sellaista saalista tuli. Mukavia muistoja Ailalle tuo mieleen myös vapaa-ajan vietto rannalla ja siian syönti voipaperin päältä. –Ja kun on kerran oppinut pesemään astiat merestä saadulla “natalla” ja hiekalla Kaddissa, niin huomaa, miten yksinkertaisin keinoin ihminen voi pärjätä. Luonnon kauneus, kiireettömyys ja elämän yksinkertaisuus ovat syöpyneet lähtemättömästi hänen mieleensä. Ouran matkat olivat perheen yhteistä aikaa ja he reissasivat Ouraan aikana, jolloin ei edes merimerkkejä eikä viittoja ollut reitillä lainkaan. –Taitavat kalastajat suunnistivat katsomalla, että esimerkiksi tietty puu ja puucee olivat tietyssä linjassa. Ne olivat heidän omia merimerkkejään. Aila muistaa myös, miten luotojen ahomansikoista tehtiin hilloa, kun muita mansikoita ei saatu. Ennen eläköitymistään Aila kävi maalauskurssin ja innostui akvarelleista. Hän huomasi, että maalaaminen rentouttaa. –Harrastuksen kautta juuri hoksasin, miten erilainen luonto täällä on. Nuorena halusi päästä pois, mutta vanhempana vasta huomaa kaikki kotiseudun hyvät asiat. Maalauksissa ja niihin liittyvissä teksteissä voi aistia kotiseuturakkauden. Ailan mielestä vesi on se elementti, joka puhuttelee sekä maalausaiheena että maalatessa vesiväreillä. –Kiinnostuin akvarelleista, kun huomasin, miten iso vaikutus vedellä on maalauksen lopputulokseen. Sitä on vaikea jäljitellä ja siinä on vesivärimaalauksen viehätys. Aviomiehen harrastuksina ovat veneily ja valokuvaus. Pariskunnalla on kaksi lasta ja neljä lastenlasta. Aila Hirvoilan näyttely "Muistojeni maisemia" pidetään Merikarvian kirjastossa Merikarvia-viikolla 8. heinäkuuta alkaen.