Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Näin kasarmit ja tuvat muuttuvat, kun Puolustusvoimat laittaa sisustuksen uusiksi – enemmän tilaa, yksityisyyttä ja vaaleita sävyjä

Puolustusvoimat päivittää varuskuntatupien ulkonäön ja käytännöllisyyden 2000-luvulle. Uuden konseptin mukaan punkat sijoitetaan tuvan reunoille, pöytäryhmät ja muut tasot huoneen keskelle. Tupiin tulee lisäksi enemmän pöytä- ja istumatilaa sekä näyttö seinälle. Punkkiin tulee suljetut päädyt ja suojaa tarjoavat etuseinämät, jotta varussotilaiden yksityisyys paranee. Uusiin tupiin ei jatkossa tuoda ulkoharjoituksessa käytettyjä varusteita, vaan maastopuvut, kumisaappaat ja muut ulkovarusteet sijoitetaan esimerkiksi kasarmien kellariin tai uudisrakennukseen. Kaikki Puolustusvoimien 75 kasarmia rakennetaan uuden konseptin mukaisiksi arviolta 20–40 vuoden kuluttua. Aihe herätti paljon keskustelua. Osa on sitä mieltä, että muutos tekee varussotilaiden arjesta liian mukavaa. Puolustusvoimien tilahallinnan toimialapäällikkö, majuri Arjo Kaarre ei usko, että viihtyisämmät tuvat vaikuttavat negatiivisesti varussotilaiden valmiuksiin vaikkapa leirejä ajatellen. –Valmiuteen se ei vaikuta ainakaan heikentävästi. Se on aivan varma, Kaarre sanoo ja lisää, että uudistuksella pyritään tekemään palveluolosuhteista mahdollisimman hyviä ja motivoivia. Kaarre sanoo, että hänen on aika vaikeaa löytää yhteyttä sen välillä, että leirit tuntuisivat nykyistä tympeämmiltä, kun kasarmiolosuhteita parannetaan. –Ei kai se huono asia voi olla, jos palvelusolosuhteet ovat hyvät. Kaarre kuitenkin myöntää, että metsäleirin ja kasarmiolosuhteiden välinen kontrasti kasvaa uudistuksen myötä. Vaikutus palveluksen loppuun viemiseen? Vuonna 2015 armeijan keskeytti 14,4 prosenttia varusmiehistä. Luku oli pienin vuosikymmeniin. Kaarre epäilee, että kasarmien muutos voi vaikuttaa siihen, että yhä useampi suorittaa palveluksen loppuun. –Vaikka ei olisi niin älytöntä kontrastia sisäpalveluksen ja maastoharjoituksen välillä, niin onko se hyvä asia, että meillä on koko ajan pikkuisen huono olla, Kaarre kysyy. –Jos puitteet ovat kunnossa, niin varmaan tulee positiivisesti vaikuttamaan keskeyttämisprosenttiin. Ihmiset jaksavat kenties niin sanotuissa läheltä piti -tapauksissa mieluummin jatkaa palveluksensa loppuun kuin keskeyttää, Kaarre sanoo ja lisää, että kyseessä on hänen näkemyksensä asiasta. Epätasa-arvoa vai ei? Ensimmäisenä uudistustyöt aloitetaan Upinniemen Rannikkoprikaatista keväällä 2019. Onko mahdollista, että koska kaikkia kasarmeja ei peruskorjata samaan aikaan, se eriarvoistaa varussotilaiden asemaa? Kaarre mainitsee, että tänäkin päivänä osa kasarmeista on uudempia kuin toiset. –Mutta tottahan se on, että osa tulee olemaan uusissa ja osa ei. Se on vain hyväksyttävä, Kaarre sanoo. Hän pitää mahdollisena, että joihinkin varuskuntiin on tämän vuoksi enemmän halukkaita kuin toisiin. Työkalu, ei hanke Kaarre haluaa erikseen painottaa, että kasarmiuudistus ei ole välittömästi alkava iso investointihanke, jolla laitetaan kaikki varuskunnan konseptin mukaiseen kuntoon. –Se tarkoittaa, että meillä on nyt työkalu laittaa niitä kuntoon konseptin mukaisella tavalla sitten, kun kasarmi kerrallaan tulee aikanaan peruskorjausikään, Kaarre sanoo. –Se on siis siellä taustalla, että sitten, kun peruskorjaus tehdään, se tehdään konseptin mukaisesti, hän jatkaa. Tupien lisäksi myös kasarmien koulutus- ja toimistotilat muutetaan.