Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Luonnonvarakeskuksen kehittämä ennustemalli povaa uusia susiparien reviirejä Länsi-Suomeen

Luonnonvarakeskus julkistaa vuosittain kesäkuun alussa Tassu-havaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan, minkä vuoksi keskuksessa on nyt kehitetty ennustemalli kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten. –Susikannan koossa ja rakenteessa tapahtuu vuoden mittaan muutoksia. Kanta kasvaa keväällä pentujen syntyessä, mutta lähtee heti kesän alussa jälleen laskuun muun muassa luonnollisen kuolleisuuden johdosta. Laumoistaan lähteneet edellisen vuoden pennut jättävät keväällä synnyinlaumansa ja voivat sen jälkeen liikkua käytännössä koko Suomen alueella paria ja sopivaa reviirialuetta etsiessään. Todennäköisimmin uudet reviirialueet löytyvät kuitenkin jo olemassa olevien reviirikeskittymien liepeiltä. Parien määrä kasvaa kohti syksyä samalla, kun yksin vaeltavien susien määrä vähenee, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Ennustemallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta. Kasvu on ajankohtaan nähden luonnollista. –Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311, ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa. Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311 ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228, kertoo mallin kehitystyöstä vastannut erikoistutkija Samu Mäntyniemi. Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä. Parien määrä kasvaa lisäksi syksyä kohti samalla, kun yksin vaeltavien susi määrä vähenee. –Arviota susikannan kehityksestä ja alueellisesta sijoittumisesta voidaan hyödyntää riistahallinnossa esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyn kohdentamisessa sekä sutta koskevan tiedon jakamisessa paikallisille asukkaille, kertoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta. Luonnonvarakeskus kehittää mallia. Menetelmää kehitetään muun muassa siten, että loppuvuoden ennusteessa voitaisiin huomioida pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot. Luonnonvarakeskuksen ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä ja kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja pantasusiaineistojen pohjalta. Pentutuoton vaihtelu pohjautuu Suomessa ja Ruotsissa kertyneeseen pantasusiaineistoon. Kuolevuusarviot perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, pantasusiaineistoon sekä Suomen susikannan aikaisempaan vaihteluun. Laumasta erkaantumisen ajoittuminen, susien liikkumisnopeus ja reviirien keskimääräinen koko pohjautuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon.