Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Geriatrian erikoislääkärin vinkit ikääntyville: Unta, liikuntaa, luontoa ja hyvää seuraa lääkkeeksi

MERIKARVIA Entistä pirteämpänä ja ryhdikkäämpänä – ja vielä hymyssä suin – poistuivat ikäihmiset seurakuntatalolta tiistaina ylilääkäri Markus Halmisen luennolta. Päivän teeman mukaiset ikääntyvät ovat samassa veneessä, askel ei enää nouse kuten kolmikymppisellä, uni tahtoo jäädä vähiin ja lääkkeiden yhteisvaikutustakin pitää välillä epäillä muistivaikeuksien rinnalla. –Hirveän hyvä juttu, ettei se nimimuisti tällä ikää olekaan niin vakava juttu. Muutenkin tässä voi vielä ryhdistäytyä, kiitteli Alise Ahola luennon antia. Samaa mieltä Halmisen kanssa olivat liikunnan ja hyvän mielen yhteydestä myös Jorma ja Anna-Maija Rinne. –Paljon on itsestä kiinni. Onneksi vaimoni vetää minua ulkoilemaan, kiitteli Jorma Rinne. Ikäihmiset turvautuvat liiankin helposti lääkkeisiin, vaikka niillä ei voi kaikkea auttaa. –Ainakin käyn katselemassa peltotöitä ellen osallistu, Rinne viittasi myös hyötyliikuntaan johon Lauttijärvellä on hyvät mahdollisuudet. –Vähän säikähdimme, miten pitkälle metsään uskaltaa lähteä marjastamaan, kun riistakameroihin oli tallentunut karhuja, muisteli Anna-Maija Rinne mennyttä kesää. Yhdessä liikkuessa luonto kirvoittaa Rinteen pariskunnan keskustelua. Se toinen ihminen rinnalla kulkemassa oli myös ylilääkäri Halmisen puheessa tärkeä tekijä toimintakyvyn ylläpitäjänä. Liikunta kunkin omissa rajoissa on lääketieteellisissä tutkimuksissakin osoitettu toimintakyvyn ylläpitäjäksi. –Kilpailutuksessa pitäisi vaatia palveluntarjoajalta toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa toimintaa. Ei ole oikein jos hoivakodeista tulee pelkkiä säilytyspaikkoja, Halminen kiteytti. Tehostetun palvelun hoivakodeissa suurin osa asukkaista potee jonkinasteista muistisairautta. Jos siihen liittyy vielä aggressiivisuutta ja käyttäytymishäiriöitä syy voi olla tylsistymisessä. –Taustalta löytyy turhautumista. Toiminnallisuus helpottaa sekä vanhuksen että henkilökunnan elämää, Halminen totesi. Turhautumiseksi voidaan laskea muistisairaan hakeutumiset hoivakodin ulko-ovelle, entinen koti tai mitä milloinkin mielessä. –Mitä enemmän joutuu toisen autettavaksi, sitä pahemmalta vanhuksesta tuntuu. Matkalla 100-vuotiaaksi ei siis pidä lamaantua vaan tehdä jotain elämän laadun parantamiseksi. Et ehkä pysty moneen asiaan, mutta mieti mihin pystyt vaikuttamaan. Näitä asioita ovat ruokavalio, vitamiinit, kivennäisaineet ja kohtuullinen nautintoaineiden käyttö. Listaan lisättiin vielä 6 tunnin unet, huumori ja sosiaaliset suhteet, joita kannattaa vaalia. Vanheneminen täytyy myös hyväksyä. Se tulee eri ihmisten kohdalle eri aikoihin. Toimintakykyä on yhtä lailla takin laittaminen päälle kuin pyykinpesu. Kyky tehdä arjen askareita on tutkitusti hupeneva, jos elämäntavat ovat huonot. Terveellinen ruokavalio, johon kuuluu vihanneksia, hedelmiä ja kuituja ennustaa suoraan parempaa elämänlaatua. –Monen pelkona on, ettei pysty hoitamaan asioitaan jos muisti heikkenee. Jos käy niin, että jalat vain toimivat. Voin lohduttaa teitä, että nimimuistin heikentyminen on normaalia. Se alkaa jo 20-vuotiaana, Halminen kertoi. –Älkää syyttäkö muistianne kaikesta. Pärekorinkin osaisitte yhä tehdä, jos sormet siihen taipuisivat. Yli 80 ikäihmisen tilaisuudessa saatiin vinkkejä myös kuulijoilta. Komenna itseäsi liikkeelle, pyöräile ja tanssi. Jalkahoitajat ja kunnon kengät helpottavat liikkumista. Merikarvian vanhus- ja vammaisneuvosto järjesti ja kustansi tapahtuman Merikarvian 150-vuotisjuhlavuoden johdosta kunnan ikäihmisille. Kahvituksen hoiti Merikarvian Uusmartat ja tilat järjesti Merikarvian seurakunta. Juttua päivitetty ma 19.11. klo 9.17. Kahvituksen hoitivat Merikarvian Uusmartat, ei Lauttijärven Martat. "Älkää syyttäkö muistianne kaikesta. Pärekorinkin osaisitte yhä tehdä, jos sormet siihen taipuisivat." Markus Halminen Geriatriaan erikoistunut ylilääkäri