Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Peurat houkuttavat susia: Alueellamme liikkuvat sudet ovat laumastaan irtaantuneita yksilöitä

POHJOIS-SATAKUNTA Susihavaintojen määrä alueellamme on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Yksinäisiä susia havaitaan jopa viikoittain. Pohjois-Satakunnassa ei tiettävästi ole susilaumaa, joka pitäisi aluetta reviirinään, joten havaitut sudet ovat vaeltavia, nuoria yksilöitä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusteknikon Antti Härkälän mukaan susihavaintojen määrä on luontainen asia. Pohjois-Satakunnan läheisyydessä on susien reviirialueita. –Pohjanmaalla susien määrä on viime vuosina kasvanut. Myös Kokemäenjoen eteläpuolella on susilaumoja, jotka tuottavat pentuja. Kun pennut varttuvat, ne irtaantuvat omasta laumastaan ja lähtevät etsimään uutta aluetta. Silloin myös susihavaintojen määrät kasvavat erityisesti sellaisilla alueilla, joissa niitä ei ole totuttu näkemään. Joskus yksilöt vaeltavat hyvinkin kauas, mutta tavanomaista on että eläimet jäävät vanhan laumansa reviirialueen lähelle, kertoo Härkälä. Pohjois-Satakunnassa runsas peurakanta saattaa osaltaan houkutella vaeltavia susia alueella ja asutusten läheisyyteen. –Pienet hirvieläimet, kuten valkohäntäpeurat, viihtyvät viljelysten läheisyydessä. Peurat taas houkuttavat susia. Viljelysten lähellä on usein asutusta, joten asutuksen lähellä tehtävät susihavainnot ovat jatkumo eläinten luontaiselle käyttäytymiselle, kertoo Härkälä. Susien lisääntyminen saa ihmiset miettimään, onko alueelle muodostumassa uusi lauma. Härkälän mukaan tässä vaiheessa on vielä liian aikaista tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä. –Jos alueella havaitaan säännöllisesti kaksi yhdessä liikkuvaa yksilöä, on siinä viitteitä uuden lauman ja reviirin muodostumiseen. Susihavainnoista Härkälä kehottaa aina ilmoittamaan petoyhdyshenkilölle, joka kirjaa havainnon ylös ja käy tarvittaessa varmistamassa havainnon. –Petoyhdysmiesten toiminta perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen, joten he eivät automaattisesti lähde havaintopaikalle tekemään varmistusta. Varmistus tehdään, jos siihen on aikaa ja mahdollisuus. Vaikka petoyhdyshenkilö ei kävisikään varmistamassa havaintoa, on se silti arvokas tieto. Havainnot kannattaa aina ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Havaintotietoja käyttävät muun muassa tutkijat ja viranomaiset. Siinä vaiheessa kun susi liikkuu toistuvasti pihapiirissä, on siitä syytä ilmoittaa poliisille. –Yksittäisen suden jäljet pihassa ei vielä varsinaisesti herätä poliisin mielenkiintoa. Jos jälkiä ja havaintoja tulee toistuvasti, silloin on syytä ilmoittaa asiasta viranomaisille. Tietenkin, jos suden kanssa tulee konfliktitilanne, eläin ei pelkää ihmistä, murisee ja irvistelee, on syytä soittaa samantien hätäkeskukseen. Sellainen susiyksilö ei ole normaali, kertoo komisario Tuomo Katajisto Lounais-Suomen poliisilaitokselta. Katajiston mukaan poliisi lähtee aina lievimmän haitan periaatteella. Eli ensin pihassa liikkuva susi pyritään kovien äänien tai valojen kanssa karkottamaan alueelta. –Karhuihin tämä toimii kuitenkin paremmin kuin susiin. Jos toimenpiteistä huolimatta eläin palaa aina uudelleen, poliisi ryhtyy miettimään lopettamista. –Lopettaminen ei ole yksinkertainen asia, sillä kyseessä on siinä tapauksessa poliisiasia, ei metsästys. Silloin on varmistettava, että lopetettava eläin on juuri se, joka on pihassa toistuvasti käynyt. Poliisi käyttää tehtävissä apunaan vapaaehtoisista metsästäjistä koostuvaa suurriista-apu -ryhmää. "Peurat viihtyvät viljelysten läheisyydessä. Peurat taas houkuttavat susia. Viljelysten lähellä on usein asutusta, joten asutuksen lähellä tehtävät susihavainnot ovat jatkumo eläinten luontaiselle käyttäytymiselle. Antti Härkälä